*

samimiettinen Menestymme kun saamme mitä haluamme, mutta onnellisia olemme vasta kun haluamme mitä saamme

Mitä EKP voisi tehdä Suomelle?

  • EKP - korot ja inflaatio
    EKP - korot ja inflaatio
  • EKP - pääoma-avain
    EKP - pääoma-avain

”Anna minun hallita maan rahan määrää, niin en piittaa siitä kuka kirjoittaa sen lait.”

-       Mayer Amschel Bauer Rothschild 

Herra Rothschild liiotteli väittäessään että oikeus rahan luontiin voittaa mm. edustuksellisen demokratian. Demokratia on yhä Suomen Arkadianmäellä, rahan luontioikeus taas on Frankfurtissa, Euroopan keskuspankissa EKP:ssä.

Seitsemäntoista Euromaan väliaikaisista ja pysyvistä kriisirahastoista vouhkataan paljon juuri nyt, mutta vähemmän keskustelua käydään parlamentarismin ulottumattomissa olevasta EKP:sta. Suomea ei ole juuri syytä kehua eikä syytellä EKP:n toiminnasta, meillä on realistisesti pääoma-avaimemme mukainen painoarvo päätöksissä eli 1,8%. Rahapolitiikan löysyys vaikuttaa Suomessa olevan kohtuullisen hyvä, koska tyytyväisiä asuntolainaajia ainakin löytyy.

Kun Euroopan valuuttajärjestelmä luotiin, Saksa oikeutetusti sai laatia keskuspankkijärjestelmän pääperiaatteet. Näistä tärkein on että Eurojärjestelmässä rahan luontioikeus on vain EKP:llä. Suomen Pankki tai varsinkaan Kreikan tai Espanjan keskuspankki ei voi luoda keskuspankkirahaa ja ostaa sillä mahdollisesti heikkotasoisia arvopapereita kuten omia valtion velkakirjojaan. EKP voi päättää tehdä näin ja onkin tehnyt sen, edellisen keskuspankkiirin Trichetin johdolla. Järkevämpi nykyjohtaja Mario Draghi lopetti tämän, omituisesti vielä sterilisoidun, jälkimarkkinaosto-ohjelman (SMP) kun se kasvoi noin 220 miljardiin euroon. Jälkimarkkinaostot ovat mielestäni melko tehottomia rahapolitiikan kanavia, joten mielestäni Suomen urhoollinen vastustus niiden toteuttamiseen EVM:n kautta on perusteltua. Kallisarvoista rahaa menisi lähinnä hukkaan. Lisäksi yksikään osto ei ole EKP:n historiassa kohdistunut Suomeen, joten jäämme paitsi tästä tuesta.

EKP:n ohjauskorkotaso putoaa

EKP kontrolloi rahan määrää Euromaissa mm. ohjauskorkonsa kautta. Oletan että se lasketaan tänään 0,25%:lla ja olisi sitten ennätyksellisen alhainen 0,75%. Talletuskorko tippunee 0,25%:sta nollaan. EKP:hen rahansa tallettava pankki tai pankkilisenssin omaava taho ei enää saisi siitä korkoa, mutta kuten käsittelin aiemmin, rahan arvon säilyttäminen on nykymaailmassa kuponkikorkoa tärkeämpää monelle sijoittajalle ja talletuskorot voivat olla jatkossa jopa negatiivisia. EKP:n koronmuutospäätösten tärkein syy on inflaatio-odotukset. Viime vuonna EKP teki Trichetin johdolla onnettoman arviointivirheen ja nosti kahdesti ohjauskorkoa. Tämä oli mielestäni pääsyitä miksi Euroalue palasi lamaan.

Vesa Kanniainen arvioi Helsingin Sanomain mielipidekirjoituksessa 14.5. että Euroopan rahaliiton ongelmat liittyvät mm. vahvaan euroon ja deflaation uhkaan. Hän on arviossaan aivan oikeassa ja minua on henkilökohtaisesti pitkään askarruttanut suomalaisen talousmedian fetissi kuvata euroalueen tervehtymistä euron vahvistumisen funktiona, kun mielestäni totuus on päinvastainen – heikkenevä euro tervehdyttää, vahvistava kurjistuttaa. Kanniaisen pääkysymys on miten euroa voitaisiin inflatoida, kun Japanikaan ei siinä ole onnistunut. Nykyarvollaan euro sopii lähinnä Saksalle, mutta reuna-alueille se on kymmeniä prosentteja liian vahva.

Toinen syy jännittää tänään on Lordi Wolfsonin kilpailu Britanniassa. Kilpailun voittaja saa 250.000 puntaa ratkaisustaan Euroopan valuuttamekanismin (EMU) korjaamiseksi, mikäli jäsenvaltio, kuten Kreikka, lähtee siitä. Suosittelen lämpimästi viiden finalistin ehdotuksiin tutustumista. Oma ehdotukseni oli viime vuonna hyvin lähellä Jens Nordvigin ja Nick Firoozyen ajatuksia, ja ehdotinkin heidän kanssaan yhteistyötä, mikä ikävä kyllä ei toteutunut. Nomura ei halunnut ulkopuolisia tiimiinsä. Toivon silti että kaverien malli, joka on tietysti tässä vaiheessa jo paljon laajempi kuin mistä keskustelimme tammikuussa, voittaa.

Reilukerhon setelirahoitus olisi mahdollinen Suomellekin

EKP voisi liittyä muiden monetaristisesti aggressiivisten keskuspankkien joukkoon, mutta ei se sitä tänään tee. Hahmottelen silti yhtä Euron ja EMU:n rakenteen säilyttävää tervehdyttämiskeinoa, jolla on erinomainen, ja ikävä kyllä, harvinainen ominaisuus – se on erittäin oikeudenmukainen Suomen kannalta. Se on monetaristinen eli rahan määrää lisäävä ratkaisu (mikä ei tietysti ole kaikkien mieleen). Euroalueen ohjauskorkoero Yhdysvaltoihin on perusteeton ja Euroopan keskuspankin EKP:n ohjauskorkoa voidaan yhä alentaa jopa 0,25% tasolle. Talletuskorko taas voi olla jopa negatiivinen. Pulmallisempaa on kopioida Quantitative Easing eli setelirahoitus. Tässä tulisi apuun EKP:n ja kansallisten keskuspankkien välinen pääoma-avain. Se määrittää esimerkiksi Suomelle 1,8 prosenttia, Saksalle 27,1,Italialle 17,9 ja Espanjalle 11,9 prosenttia EKP:n vastuista ja pääomista. (Avain lasketaan väestöpohjan ja bruttokansantuotteen keskiarvona eli se on luonteeltaan objektiivinen).

Pääoma-avainta pitäisi voida käyttää myös toiseen suuntaan eli rahan jakamiseen. EKP voisi kolmivuotisen vakuudellisen pankkilikviditeettiohjelmansa (LTRO) sijasta tai lisäksi pääomittaa jäsenkeskuspankkeja esimerkiksi tuhannen miljardin euron pääomituksella. Suomen Pankki saisi 18 miljardia, Italian keskuspankki 179 miljardia ja Espanjan keskuspankki 119 miljardia euroa. Suomen Pankki voisi tällä rahalla pääomittaa vaikkapa eläkejärjestelmäämme, kun Italian ja Espanjan keskuspankin järkevin toimenpide olisi auttaa Italian ja Espanjan valtiovelan lyhentämisessä ja paikallisten pankkien pääomittamisessa.

Samalla kansalliset keskuspankit pitää sitoa yksin vastuuseen rahan mahdollisesta takaisinmaksusta EKP:lle.Tämä olisi oikeudenmukaisempaa ja tehokkaampaa kuin EKP:n nykyjärjestelmät eli LTRO, joka rahoittaa pankkijärjestelmää mutta vain suuren pankkisektorin Euromaissa (ei siis Suomessa), ja jo pysäytetty valtionlainojen jälkimarkkinaosto-ohjelma (SMP), joka manipuloi kriisimaiden korkoja (ja ei auta Suomea lainkaan). Molemmissa sijoittajariskiä siirtyy EKP:lle, ja hyödyt ja riskit jakautuvat epätasaisesti euromaiden kesken. Setelirahoitus, joka tällä kertaa kohdistuisi tasapuolisesti myös maksajamaihin Suomeen, Hollantiin ja Saksaan, otettaisiin kiitollisuudella vastaan ja rajuna kytevä vääryyden ja riiston tunne saattaisi purkautua, myös Suomessa.

Riskienhallintamielessä jäsenkeskuspankkien yhteisvastuusta EKP:n suuntaan pitäisi pystyä luopumaan riippumatta rahan luontijärjestelmästä. On siirryttävä itsenäisempiin paikallisiin keskuspankkeihin jopa niin sanotun balkanisoinnin uhalla. Balkanisointi on hajautusprosessi: kiinteä keskusjärjestelmä jalkautetaan alueelliseksi. EMU:ssa hajautus voi olla toimiva tapa purkaa 17 jäsenmaan alueelliset rahoitusriskit kunkin kansallisvaltion hoidettaviksi rikkomatta kuitenkaan euroa. Ehdottamassani setelirahoituksessa olisi oletettava riski että suuri osa jäsenmaista ei maksa takaisin "lainaansa" EKP:lle (kuten oletettavasti osa pankeista ei maksa kolmivuotista LTRO:aan takaisin). Koska näin on, siihen on hyvä varautua ja sopia että kukaan ei maksa lainaansa ennenkuin kaikki ovat maksaneet sen. Kukaan ei myös takaisi toisen valtion keskuspankkilainaa. De facto kyseessä olisi siis lahjoitus tai jos halutaan käyttää eufismia, ”ikuinen laina”.

Toimenpiteet heikentäisivät euron ulkoista arvoa, joka nykyisessä deflatorisessa tilanteessa ei välttämättä johtaisi merkittävään inflaatiopiikkiin. On hyvä muistaa että Suomikaan ei olisi selvinnyt kiinteän valuuttakurssin oloissa vuonna 1992, vaan markan vapautus kellumaan ja sen ulkoisen arvon heikentyminen noin 30 prosenttia pelasti kansantaloutemme. Samoin euron heikkous voi pelastaa rikkoutuneenkin Euroopan valuuttaunionin.

[Tämä blogikirjoitus perustuu osittain omaan vastineeseeni Vesa Kanniaiselle Helsingin Sanomissa 17.5. jossa käsittelin yllä olevan monetaristisen Eurokriisin osaratkaisun lisäksi EMU:n rakenteita radikaalisti tervehdyttävää Euron korivaluuttamäärittelyä. Palaan korivaluuttaeuroon myöhemmin, mutta esittelin mallini pääpiirteissään jo vuoden 2011 lopussa, koska tarvitsin julkisen referenssin Wolfsonin kilpailuun. Saatan myös referoida muiden Wolfsonin kilpailuun osallistuneiden ratkaisuja Euron valuvikoihin].

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (66 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Inflaatioriskiä on korkeintaan hieman Saksalla, mutta kun katsoo Espanjan, Italian ja Kreikan lohduttomia M3-lukemia ja työttömyysprosentteja niin ei näissä maissa inflaatio nyt liene murheista suurin.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Totta. Deflaatiohaukkoja on nyt onneksi vähemmän. Ei rahan määrän kasvu onnea tuo, mutta parempi sekin on kuin karu luottolama ja teollisuuden ulosliputtaminen Euroalueen ulkopuolisille maille.

En voi olla tuntematta pientä vahingoniloa Ruotsin suhteen juuri nyt. Viime kriisissä, Trichetin johdolla 2009 ruotsalaiset vetäisivät monetarismilla kruunun reippaasti yli 11,0-tason euroa vastaan. Nyt heillä on kyseenalainen kunnia olla "turvasatama". Tosin kunnioitan erittäin paljon Ruotsin keskuspankkia, joten eiköhän sieltä keinot löydy.

Pohjan Akka

Kiitos, kun kirjoitat tänne!

Taloustietoa ja -näkemystä tarvitaan nyt paljon.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kiitoksia. Koitan auttaa omalta pieneltä osaltani. Nämä ovat vaikeita asioita.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tuollainen teraeuron purske, josta Suomelle tulisi 18 gigaeuroa voisi tehdä myös niin, että siitä osa korvamerkittäisiin esim. kahden viikon Kreikka-loman lahjakortiksi. Kyseessä olisi kuitenkin päälle 3000 euroa suomalaista kohden, joten osan voisi käyttää tällaiseen.

Varjopuolina tulee mieleen 2011 alkuvuosi, jolloin puhuttiin melko paljon kauppasodan uhasta ja tästä "beggar thy neighbour" -politiikasta ylipäätään. Euroalue on kyllä pidättäytynyt näistä toimista. Onko sinusta millainen vaara ajautua kyräilypolitiikan saralle euro-QE:lla?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Tottakai "beggar thy neighbour" on iso riski. Valuuttasota on tosin ollut jo käynnissä, Euroalue oli vaan Trichetin johdolla ainoa "järkevä" ja "vastuullinen" valuutta kuten USD-EUR kuvaajastani näkyy eli vahvan euron politiikka ajoi vaihtokurssin yli 1,4-tason. Kiitoksesta tästä saimme +10%/BKT velkatasot kahdessa vuodessa lähes joka Euromaahan kun USA, Kiina ja Ruotsi toipuivat nopeasti.

Ei ole mitään syytä olettaa että nuo valuutta-alueet palaisivat vanhaan vastuullisuuteen, joten pakko on meidänkin pelata muiden aseilla. Mario Draghi näyttää olevan onneksi hyvä tässä pelissä. Pidän hänestä, en pitänyt Trichetistä varsinkaan hänen loppuaikanaan.

Setelirahoituksen voi jakaa vaikka helikopterista kansalle seteleinä joten voisihan tuon rahan tosiaan jakaa suoraan eurokansalaisille vouchereina. Rothschild oli siinä oikeassa että ääritapauksissa itsenäinen keskuspankki (ei tosin saksalaisilla säännöillä pelaava EKP) voi tehdä mitä sitä huvittaa! En pilaile muuten, jos joku sitä luulee.

Lasse Laaksonen

Juuri niin: "Setelirahoituksen voi jakaa vaikka helikopterista kansalle seteleinä joten voisihan tuon rahan tosiaan jakaa suoraan eurokansalaisille vouchereina."

Miksi ihmeessä rahaa pitäisi antaa bankstereille, kun ihmisethän sitä tarvitsevat. Lisäksi pitäisi estää rahojen siirto Lontoon kiinteistökauppiaille ja Sveitsin pankkeihin, joten suosittelen kaksoisvaluuttaa, joista helikopterivouchereilla on rajoitettu käyttöoikeus (vrt. lounassetelit). Niin suosittelin jo vuonna 1992, jolloin tiesin ja kirjoitin nykymenon toteutuvan, kun ensin valmisteluita testattiin Suomessa.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Ennenkuin innostutaan liikaa, EKP:n säännöissä setelirahoitus valtioille (ja sen kansalaisille) on tällä hetkellä kielletty. Sääntöjä voidaan muuttaa.

Tietysti kaikki voivat arvata miten budjettikurille käy (oikeampi termi olisi kai "mitä budjettikurin puolivillaisille kiristämisyrityksille käy") Euroalueella jos tätä oikeudenmukaistakaan setelirahoitusta ei tehtäisi ehdottoman kertaluonteiseksi. Mikäli rahan tolkuton jakaminen toistuisi, Zimbabwen tie olisi edessä myös Euroalueella.

http://www.bbc.co.uk/news/business-15198789

Kuitenkin jos rahaa pitää jakaa deflaation estämiseksi, haluaisin että se tehtäisiin tavalla joka hyödyttää suomalaisiakin.

Toinen tie olisi perustaa suomalainen kansallinen pankki, joka ottaa osansa EKP:n epästandardeista operaatioista.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen
Käyttäjän mertsilanki kuva
Mertsi Lanki

Suostuisin tähän ainoastaan sillä ehdolla että ko. raha korvamerkittäisiin. En jakaisi lisärahaa kansalle vaan valtiolle, joka rahoittaisi/takaisi tällä "uudella" rahalla "uusien työnantajien synnyttämistä yksityissektorille".

Suomen talouden pääongelmat ovat mielestäni seuravat:
Valtio velkaantunut (ja velkautuu edelleen), ammattiyhdistysliike vaatii palkankorotuksia, jättitakaukset (EMU), väestö vanhenee, viennin jämähtäminen alhaiselle tasolle (kauppatase). Vihreä liike vaatii energiaveroja, energiaintensiivisen sekä muun tavaraviennin väheneminen jatkossa, palveluviennin alhainen lähtötaso.

Ainoastaan yritysten kilpailukykyä parantamalla saadaan kauppa että vaihtotase kääntymään positiiviseksi, joka on terveen kasvun ja uuden nousun edellytys. Ilman pk-yritysten rahoituksen merkittävää parantamista jäämme sutimaan paikoilleen.

Kiitokset rakentavasta kirjoituksesta.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kiitoksia. Hyvä lista ongelmia, olen pitkälti samaa mieltä - Suomen €18 miljardia varmasti kannattaisi investoida jotenkin.

Jos nyt siis saisi rikkoa tuota EKP:n rahanluontiperiaatetta, ei olisi välttämättä hullumpi idea sekään että raha jaettaisiin eurokansalaisille vouchereina jotka pitää sijoittaa kansallisvaltion hyväksymiin kohteisiin joissa mukana olisi valtion obligaatiot mutta myös vaikka enkelisijoitukset ja muut kansantalouksia rakentava toiminta.

Raha voisi olla vaikka €3000/eurokansalainen kirjekuoressa jossa lukee "Rakkaudella Frankfurtista, - Mario D." ;-D

Lasse Laaksonen

Kiitos Henrille, että käytät termejä tera ja giga. Ne ovat ýksikäsiteisiä, toisin kuin kuin miljardi, biljoona ja triljoona, jotka amerikkalaiset ovat sotkeneet. On pakko mennä tähtitieteellisiin ja supertietokoneiden ilmaisuihin kun on tähtitieteelliset tunarit politiikan johtajina.

Lyhyesti:

M = mega = miljoona = 1.000.000 - 6 nollaa

G = giga = suomalaisittain miljardi,
amerikkalaisittain biljoona
= 1.000.000.000 - 9 nollaa

T = tera = suomalaisittain biljoona,
amerikkalaisittain triljoona
= 1.000.000.000.000 - 12 nollaa

P = peta = suomalaisittain 1000 biljoonaa (oikeastaan myös "biljardi"!), amerikkalaisittain kvadriljoona
= 1.000.000.000.000.000 - 15 nollaa

(Menikö oikein?)

Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/South_Asian_numbering...

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Onnea vaan voittajalle!

http://www.policyexchange.org.uk/images/WolfsonPri...

Melko simppeli ehdotus mielestäni, mutta olen jäävi! ;-)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tilanteissa, joissa joku ottaa pataan, KISS-kaava (pidetään kaikki yksinkertaisena) on kyllä paras - vähiten tulkinnanvaraa, neuvoteltavaa ja vesitettävää.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

KISS on aina hyvä. Kuten Einstein sanoi "Asiat tulee esittää niin yksinkertaisesti kuin mahdollista, mutta ei yksinkertaisemmin", joka sivumennen sanoen on minun ja Juhana Torkin kirjan Neuvotteluvalta kakkosluvun avaava sitaatti! ;-)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Myös fysiikan puolella (johon itselläni on kanssa kiinnostusta) keeping it simple auttaa valtavasti. Kokonaisuuksien hahmottaminen alkuun on todella paljon helpompaa, kun mallit pysyy yksinkertaisina. Tietysti vaikka sillan lujuuslaskelmissa pitää sitten tehdä viimeisen päälle, mutta hienoista koukeroista ei kannata aloittaa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Ei lisättävää, hyvä blogi. Toivottavasti kokki jatkaa tehtävissään.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kiitoksia! Saapa nähdä olinko oikeassa EKP:n koronlaskun suhteen. Wolfsonin veikkaus/toive ei toteutunut...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tuo EKP-parkkirahan koronlasku 25 pojolla niinikään nollaan on mielestäni mielenkiintoisempi tapaus. Kyllähän sitä n. 800 miljardia parkkeerattiin EKP:lle yön yli. Ensi viikon keskiviikkona sitten näkee, mitä tämä aiheuttaa. Selvää usutusta pistää luotot pyörimään tuossa on, mutta onko tarpeeksi maksukykyisiä asiakkaita?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Loistavaa! Ennustukseni siis meni nappiin.

Hyvä päätös Draghilta, kaverin track on loistava olosuhteisiin nähden ainakin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Minuakin Draghi miellyttää tässä henkilökavalkadissa eniten. Mutta sen taisin jo mainitakin?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tuon nyt yhden näkökulman tähän esitettyyn ehdotukseen, koska sitä ei ole vielä tullut. Mitenköhän reagoi vaikkapa Saksan lainakorot? Tai turvasatamaa hakenut pääoma? Voiko tästä muodostua pahanlaatuinen sykli?

Todennäköisesti helpotusta tulisi nyt ongelmissa oleville maille. Löytyykö tähän mitenkä helposti poliittista tahtoa? Voisi olettaa, että QE olisi ollut jo keinovalikoimassa, jos sitä aiotaan käyttää?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Aidosti ostovoiman säilyttäviä ja käytännössä riskittömiä ja vielä likvidejä velkakirjoja ei maailmassa ole riittävästi. Kunnon pessimistit sijoittavat (fyysiseen) kultaan osan varallisuudestaan, mutta se ei ole kovin yleistä.

Olettaisin siis että aidot turvasatamabondit tuottavat jatkossakin yield compressionin kautta.

Pohjan Akka

Kansanvalistuksenne - jota suuresti arvostan - olisi tehokkaampaa, jos myös kääntäisitte sulkeisiin nuo vaikeat termit, joita heittelemällä osoitatte kyllä oman "luokkanne"...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Näitä termejä toisinaan tulee, koska niille ei ole kovin sujuvaa suomennosta. Ei sillä ole varmaankaan tarkoitus osoittaa mitään luokittelua, en ainakaan usko.

Yield compression on ihan hyvä verrattuna suomenkieliseen selitykseen, joka voisi olla: pitkän pään korot putoavat jopa alemmaksi kuin lyhyen pään korot.

Pohjan Akka

Pään!
Eikö voisi puhua pitkistä lainoista ja lyhyistä lainoista?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tämän vuoksi kannatan tietyiltä osin englanninkielisiä taloustermejä: joitakin kun ei vain voi millään miellyttää, vaikka yrittäisi.

Käyttäjän mertsilanki kuva
Mertsi Lanki

Kullan hinta kuten muiden jalomettallien on tullut alas (tosin viimeisen viikon ylös). Miten suurena uhkana näet, että taloudessa tullaan syksyllä "rytinällä alas"?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hyvä kysymys. Olen itse vältellyt kultaan sijoittamista koska siinä ei ole mitään korkoa tai kassavirtaa, vain puhdas jälleenmyyntiarvo. Kuten esimmäisessä postauksessani sanoin, nyt 0% ei ole enää lattia jvk:issa joten kulta on kilpailukykyisempi tässä nolla- ja negatiivistuottomaailmassa.

Näin osittain viime kesän romahduksen tulevan, koska Trichetin track record oli surkea monetarismissa ja historia osoitti että reagointi kriisiin on jäykkää ja "saksalaista".

Nyt uusi keskushyökkääjä Draghi on paljon joustavampi (hyvässä ja pahassa, mielestäni enemmän hyvässä) ja tulee pehmentämään laskua rahapolitiikan keinoin. En siis usko viime kesän kaltaiseen romahdukseen Euroopassa. Ennemminkin näen japanimaisen hiipumisen jossa kaikki tuotot ovat masentavia paitsi että uskon että Suomen ja Saksan kiinteistökuplat kestävät ja laajenevat kun korkotaso jatkaa putoamistaan kapitalisoituen asuntojen hintaan.

En muuten sitten anna sijoitussuosituksia, kunhan kirjoitan mitä ajattelen.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Hyvä Sami Miettinen. Kiitos blogista, luin hitaasti:)
Mikäli ymmärsin oikein, muuan voittaneen ehdotuksen merkittävistä eroista omaan ehdotukseesi oli tuo "lyhyt salassapito pienessä asiantuntijapiirissä päätöksen ja toteutuksen aikana" (jottei tule valuuttapakoa), verrattuna Sinun avoimeen esitykseesi, jossa prosessi tai tiekartta on julkinen jo ennen toimeenpanoa.

Mieleen nousi kysymys, mistä tällainen "uskottu asiantuntijaryhmä" löytyisi, jolla olisi kaikkien osapuolten täysi tai riittävä luottamus? Voisiko sellaisen valtakirjan antamisesta tälle ryhmälle tulla se EU:a ravisteleva, kovin ja brutaalein koitos, ennen kuin ao. eurosta eroava esimerkkivaltio pääsee itse asiaa toteuttamaan?

Ehkä se Harmaaketosen taisto on "ne Kataisen heinäsirkat ja laihat vuodet"?
terv: Seppo S.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kyllä, oman mallini etu on että sen voi julkistaa turvallisesti etukäteen, ja markkinat eivät voi reagoida siihen helposti, koska se nimenomaan purkaa kiinteät ja pakotetut rakenteet markkinaperusteisiksi. Tämä on aina hyvä asia, sillä kannettu vesi ei pysy kaivossa mutta virtaava joki pysyy virtaavana. Padot voidaan murtaa. Ehdotuksessani on niin vähän patoja kuin mahdollista, ja se on lisäksi yksiselitteinen. On olemassa vain yksi euron määritelmä, ja se kestää markkinahyökkäykset. Ainakin mielestäni.

Tuossa voittaneessa Wolfsonin esityksessä annetaan tosiaan kova vastuun taakka asiantuntijaryhmälle. Asiantuntijaryhmän pitäisi koostua rautaisista ammattilaisia, joilla on pitkä suora kokemus rahoitusmarkkinoiden toiminnasta ja niin hyvä ymmärrys markkinoiden toiminnasta kuin mahdollista. Mitään poliittisia broilereita ei sellaisessa ryhmässä saisi olla, muuta kuin sitten tietysti valvomassa valmisteluja.

Selvästikin voittanut ehdotus on mallittanut eron Kreikalle. Saksan tai Suomen tyyppisille lähtijöille ei ole uhrattu paljon aikaa. Kreikka nyt on se todennäköisin ennakkotapaus, joten tämä on sinänsä järkevää.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos selvennykestä. Ajattelin myös, että tuo esimerkiksi valittu "peripherical member state" viittaa enemmän Välimeren suuntaan kuin Suomeen, jonne kuitenkin on Brysselistä itse asiassa pitempi matka:)

Jos kilpailuehdotus saa hyvin julkisuutta, siitä voi - yllätys, yllätys - tulla poliitikkojen käsissä ns taloustieteellistä evidenssiä vastaisille euroaluetta koskeville päätöksille, jolloin ns. Heinäsirkkapelko vähenee ja kynnys muutoksille madaltuu.
Tulipa tässä iltapäiväuutinenkin Espanjaa koskien:
http://www.uusisuomi.fi/raha/51805-ikava-merkki-es...

Bootlen ehdotus löytyi tästäkin:
http://www.guardian.co.uk/business/2012/jul/05/eur...

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kreikan lähtö Euroalueesta on mielestäni perusteltua ja markkinoiden ennakoima tapahtuma. Sen estämiseksi ei ainakaan kovin montaa euroa kannata uhrata.

Mario Draghin päätös laskea korkoja tänään (varsinkin talletuskorko 0%:iin!), kuten arvelinkin, korjaa nyt euron arvoa alaspäin. Mikäli euron arvo laskee tarpeeksi, se voi korjata Euroalueen ongelmamaiden kilpailukyvyn, joten euro saa ainakin lisäaikaa nykymuodossaan.

Hyvä kun EKP:ssä tehdään vastuullisia päätöksiä nyt Mario Draghin alaisuudessa. Se antaa minulle uskoa euron suhteen. Toisin oli Trichetin valtakaudella, jolloin olin itse lähes epätoivoinen.

Olen siis neutraali itse systeemin suhteen, kunhan tehdään järkeviä päätöksiä. Mikäli näin toimitaan, minulla ei ole mitään euroa vastaan. Mikäli tehdään tyhmiä päätöksiä, kannattaa niihin reagoida miettimällä Plan B:tä. Niin se neuvotteluissa menee. Jos ei ole vaihtoehtoja, on vain ehtoja.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Juu, antaa mennä vaan. 1,41 (ja risat) EUR/USD kurssilla ostettu dollareita. Paina Draghi, paina! :D

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Moraaliton spekulantti! Pitäisi laatia raippavero tai vähintään shorttauskielto kaltaisillesi.... itseasissa valuuttakontrollit vähintään takaisin ja kaikki pääoma on sijoitettava valtion obligaatiohin. ;-)

Pohjan Akka

Hih-hih, pojat, mutta minkälaisella tapahtuma/päätösketjulla Kreikka sitten saataisiin irti eurosta?
Suomen ero lienee helpompi kuin Kreikan...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Minäkö? Olen pitkäaikaissijoittaja. =) Tuokin teknisessä mielessä oleva euroshortti on ollut päällä jo pidemmän aikaa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

V. 2009 syksyllä sain eurosella matkakassaani 1,51 USD: olisi pitänyt tahkota silloin...:)

Tosiaan, liekö ollut vielä v. 1980 sellainen 10.000mk:n valuutanvaihdon yläraja matkalaisille!

Käyttäjän mertsilanki kuva
Mertsi Lanki

Olen eri mieltä kanssasi lähtijästä. Näyttää vahvasti siltä että Etelä-Euroopan maat (ml. Ranska) vievät jatkossakin ja Saksa, Hollanti, Itävävalta ja Suomi vikisevät - maksavat viulut. Hollannin syyskuussa pidettävien parlamenttivaalien tulos voi aiheuttaa yllätyksiä - Hollanti irtautuu rahaliitosta.

http://mertsilanki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110535...

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hollannin lähtö olisi yllätys, mutta kaikki on mahdollista.

Heillä on myös iso pankkisektori ja yksityinen velkaantuminen on korkeaa. Kun Suomessa (asunto)velka/bruttotulot on noin 120%, siellä se on noin 300%. Vaikka valtionvelka ja osittain budjettivaje on kunnossa sekä AAA-luokitus antaa turvaa, lähtö varmasti mietityttää. Hollannin uusi valuutta varmaankin revalvoituisi hieman (varmaankin vain 5-10%), joten siinä suhteessa ei olisi juurikaan ongelmia. Ainahan myös voisi vetää "sveitsit" ja laittaa katon valuutan vahvistumiseen vaikka 1:1 tasoon Euroa vastaan. Sivumennen sanoen Sveitsin rahapolitiikka on mielestäni aggressiivista ja olen yllättynyt että siitä ei ole tullut poliittista ongelmaa heille. Siinä on valuttasodan ja valuuttamanipuloinnin aineksia.

Lähtöhän ei suinkaan olisi mikään ilmoitusasia, mutta kuten Wolfsonin kilpailu osoittaa, ei se täysin mahdotontakaan olisi.

Omassa mallissani pyrin minimoimaan myös poliittisen konfliktin, joten mallitin kaikkien euromaiden kaksoivaluuttaan siirtymisen samaan aikaan ja euron uudelleenmäärittelyn näiden summana, eurokorina. Silloin kukaan ei vetäisi välistä joltakulta toiselta.

Kuten mainitsin, Jens Nordvigin ja Nick Firoozyen malli oli lähellä omaani:

http://av.r.ftdata.co.uk/files/2012/07/Rethinking-...

Pohjan Akka

Kun noista vaihtokursseista niin usein puhutaan, ja USD-kurssi on globaali vertailtava, niin täältä saa selkeää vertailutietoa ajalle 1 päivä - 10 vuotta 4 valuuttaa kerrallaan vertaillen:
http://bors.e24.com/factsheet/?ID_NOTATION=8378682

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Sopiiko udella minkä koulutuksen pohjalta kirjoittelet taloudesta?

Kysyn ihan mielenkiinnosta seurata miten ajatukset muodostuvat taloudesta koulutuksen perusteella.

Blogistasi todellakin hehkuu valtavirtainen talousajattelu,tämä ei siis millään pahalla,mutta se on vain niin selvästi huomattavissa.Paljonko näet ongelmia yksityisten pankkien velanluonnissa lähes tyhjästä?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

KTM, MBA, CFA ja Tammerkoskessa kastettu tekniikan ylioppilas ;-) Ei koulutuksella ole välttämättä väliä, kyllä sitä oppii lukemalla nettiäkin. Parhaiten mielestäni oppii olemalla töissä toimialalla ja sijoittamalla itse.

FIAT-raha on ongelmallinen, mutta jos siitä haluaa valittaa niin kannattaa kirota Nixon ja vuosi 1971.

http://en.wikipedia.org/wiki/Nixon_Shock

Aika vähän on ottajia maailmassa sille nakille että rahan voisi vaihtaa vaikkapa kultaan tai muuhun reaalihyödykkeeseen kiinteällä vaihtokurssilla. Nämä kiinteät vaihtokurssit joutuvat vääjäämättömästi hyökkäyksien kohteeksi.

Voit sinäkin luoda rahaa tyhjästä. Avaa vaikka Nordnetin tili ja panttaa vaikkapa KONEen osakkeet. Saat rahaa "tyhjästä".

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kuitenkin blogissasi kirjoitat,että EKP:llä vain on oikeus rahan luomiseen. Tähän on varmaankin selitys olemassa?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hyvä koppi! Juu, sanoin että vain EKP voi luoda keskuspankkirahaa kuten setelistöä.

Tuo KONEn osakkeita panttina käyttäen saamasi raha on luonteeltaan samanlaista kuin pankin sinulle asunto-osakeyhtiöosakkeita vastaan luovuttama lainaraha. Jos he antavat sinulle vaikkapa 75% lainaa osakkeitasi vastaan, voit vaikkapa sijoittaa tämän vapautuvan summan toisiin (asunto)osakkeisiin. Jos missään vaiheessa ei testattaisi tulojasi niin voist luoda rahaa melkein kuin pankki luotonlaajenemisprosessilla. Englanniksi tämä arvopaperien ketjupanttaus kulkee nimellä rehypothecation, joka voisikin olla oman blogin arvoinen juttu!

Onneksi tulojasi ja panttisi markkina-arvoa kuitenkin seurataan...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Nyt päästiin taas askeleen eteenpäin tuohon luotonlaajentamiseen,näetkö sen olevan kriisissä ongelmana?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kyllä luotonlaajeneminen on ongelma, mutta itseasiassa luotonlaajenemiskertoimet ovat romahtaneet länsimaissa noin 10x tasolta kaiketi noin 4x tasolle pankkisysteemissä ja varmaankin varjopankkisysteemeissä myöskin. Keskuspankkien taseet ovat taasen vastaavasti kasvaneet, jotta kokonaisluotonanto ei romahtaisi.

On hyvin vaikeaa estää ihmisiä ja yrityksiä hyväksymästä jonkinlaisia pantteja kaupankäynnissä ja lainauksessa. Jos kaikki pitäisi rahoittaa 100% omalla pääomalla ja 100% etukäteen säästetyllä omalla rahalla ilman jonkun antamaa luottoa niin maailma ei toimisi.

Lisäksi aina jostain kulmasta se luotto lähtisi liikkeelle. Yritysten on vaikkapa vaikea olla myöntämättä maksuaikaa asiakkailleen - mitäs se on, no luottoapa hyvinkin. Jonkun lainaama raha on oleellinen osa koko maailmaa, sitä on vain vaikea nähdä.

Ja onhan se hyvä että on lainaa, muuten hyvin hyvin harva pystyisi omistamaan vaikkapa asuntoa kun sen arvo pitäisi säästää etukäteen kokonaisuudessaan. Miksei joku lainaisi vaikkapa 5% asunnon osakekirjoja vastan. Ja jos 5%, miksei 10%. Jos 10%, miksei.... 75%?

Eero Tillanen

Blogistin lainaus tekstin alussa on täyttä asiaa. Taloudellisella vallalla voidaan kiristää poliittista valtaa ja näin on tehtykin, esimerkiksi Kongossa:

http://www.youtube.com/watch?v=SeEOousciB8

Tuon kiristyksen lopputuloksena oli se, että Kongo menetti valtaosan luonnonvaroistaan.

Mitä tällä on Suomen kanssa tekemistä? No se, että jos EVM pystyy saattamaan Suomen ylivoimaiseen velkakierteeseen, niin meille käy samoin. EU-maiden velkaa ei kyetä koskaan maksamaan pois. Tässä vaatimaton laskelma asiasta, tosin arvioitu alakanttiin:

http://eerotillanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/10890...

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kiitoksia. Talous ja politiikka kietoutuvat yhteen, toisinaan talouspolitiikan ja toisinaan muita kautta.

EVM ei välttämättä ole ylivoimainen riski Suomelle. Mielestäni se on EIB:n kaltaisena rakenteena turvallisempi kuin ERVV josta en pidä. Kaikki riippuu päätöksiä tekevistä ja toteuttavista ihmisistä - joko he tietävät mikä toimii tai sitten eivät. Poliittisesti valitut ihmiset eivät välttämättä tiedä mikä toimii koska aitoa markkinakokemuksen tuomaa näkemystä ei todennäköisesti ole.

Lisäksi EKP voi päättää loppupeleissä monetisoida EVM:n velat jos viikatemies on jo porteilla. Tällöinkin voi harmittaa jos Suomi ei matkan varrella olisi hyötynyt mitään EVM:stä. EVM voisi maksaa vaikka vuosittain osinkoa, jolloin hyötyisimme. Kaikkeen löytyy etsivälle neuvotteluratkaisu (ehkä olen naiivi).

Pohjan Akka
Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Monetisoinnissa keskuspankki tekee luomillaan seteleillä jälkimarkkinaoston. Esimerkissäni väitin että on mahdollista että kriisiytyvässä tulevaisuudessa EKP luo euroseteleitä ja ostaa niillä EVM:n liikkeellelaskemat velat tai vaihtoehtoisesti sen sijoitukset. Se olisi nyt laitonta.

Eero Tillanen

EVM ei todellakaan ole mitenkään turvallinen Suomelle, vaan juuri päinvastoin! Tämä johtuu siitä, että sillä on kaikki valta - jopa jäsenmaiden omien budjettien ohi - muttei mitään juridista vastuuta. Siis täydellinen sionistihuijareiden työkalu vielä terveiden kansantalouksien romahduttamiseen velkavetoisiksi. Nämä roistot myös lurkkivat taustalla, vesi kielellä, odottaen pääsyä kiinni Suomenkin luonnonvaroihin, myös pohjavesivaroihin. Tätä varten sorvattiin perustuslain 94 ja 95 pykälät uusiksi, helpottamaan tätä rikollista operaatiota.

EKP hallitsee EVM:ää ja sionistit vetelevät EKP:ssä naruista:

http://aotearoaawiderperspective.wordpress.com/201...

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

ERVV:llä ei ole omaa pääomaa ja sijoitukset taataan 165%:sti sekä väistyvä takaaja-menetelmä yllyttää muiden piikkiin lainaamiseen.

EVM:ssä on €80miljardin oma pääoma, ainakin vielä IMF:n kaltainen senioriteetti sekä ei väistyviä takaajia. EU-27 tasolla toimivan EIB:n rakenne pitkälti siis josta kukaan ei ole ikinä rutissut.

Immuniteetti voi olla ongelma jos väärät ihmiset valitaan johtoon ja heitä valvomaan.

Juutalaisilla ei tämän kanssa ole tekemistä.

ulf fallenius

Hyvä bloggi tosin taisit unohtaa kirjoittaa että miksi euro kaatuu tosin mainitsit että euron heikkous voisi olla pelastava elementti,tai onko se niin että vielä uskot muutenkin euron elonjäämiseen.Minä ei usko euron pärjäävän tässä taistelussa joka on jatkuvasti hoidettu liian vähän tai väärinpäin.Suureen erimielisyyteen ja kansojen painostukseen politiikkoja päin tämä kuvio kuihtuu kokoon,tosin apua tarvitsevat maat haluaa jatkaa mutta ehtona on yleensä se että mitään ei takaisin makseta avusta mitä on saatu.En edes ihmettelisi vaikka Suomi olisi ensimäisten joukkossa eroamassa eurosta koska meilläkin poliittinen paine kova ja olemme muutenkin väärässä seuraassa mistä syntyy euro konflikteja toisten maiden kanssa.Me ajatelemme aivan eri tavalla kun muut Euromaat koska olemme aina joutunut pärjämään yksin ja ilman apua.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kiitos! Voisin minä analysoida euron kaatumisskenaarioitakin, kaikki on mahdollista kunhan patoja vastaan laitetaan tarpeeksi virtaa.

Ystäväni Tuomas Malinen pohti jo yhtä kanavaa miten tämä voi tapahtua. EKP:n TARGET2-järjestelmässä on myös valuvikoja, joita pitäisi korjata:

http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110046-eurojärjestelmä-ja-spekulatiivinen-hyökkäys

On mahdollista että euro vakautuu nykymuodossaan. Mielestäni Mario Draghin ajama euron heikennys, ehkä kohti jopa 1:1 dollaria vastaan, voisi olla sellainen toimenpide joka toimii. Silloin kilpailukyky paranee ja ostovoima heikkenee realistisemmalle tasolle. Elämme kovan rahan kuplassa - Euroalueen ostovoima ja varallisuus on valheellisen velan päälle rakennettua ja tilanne korjautuu tavalla tai toisella.

Jouko Koskinen

"Elämme kovan rahan kuplassa" - Suomen mukana ollessa euron arvo taalaan on liki tuplannut. Pakkohan sen on jossain tuntua, kaiken vihermalliopilashömpän lisäksi.

Käyttäjän mertsilanki kuva
Mertsi Lanki

Miten euron heikennys voitaisiin saada aikaan EKPn toimesta? Entä Realistisesti?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Mielestäni EKP on jo koko Mario Draghin ajan johdonmukaisesti heikentänyt euroa. Ensin tiputettiin ohjauskorko 1,5% tasosta 1,0% tasoon, sitten tuli LTRO ja LTRO2 ja nyt tiputettiin ohjauskorko 0,75%-tasoon sekä talletuskorko 0%:aan.

Nämä kaikki toimet ovat lisänneet eurojärjestelmän likviditettiä kasvattamalla rahan määrää systeemissä. Rahan määrän suhteellinen kasvu heikentää valuuttaa muita valuuttoja vastaan.

Olen sitä mieltä että euron heikentäminen on vastuullista keskuspankkipolitiikkaa joten olen tyytyväinen tähän toimintaan. Kaikki "kilpailevat" keskuspankit tekevät samoin, joten olisi hölmöä ajaa ainoana merkittävänä valuutta-alueena vahvan valuutan politiikkaa.

Tätä rahapolitiikkaa voidaan jatkaa vielä pidemmälle tarvittaessa. Lisätään keskuspankkieuroja systeemin ja lasketaan korkoja.

Kuten Henri ylempänä sanoi tämä on ns. Beggar thy neighbour/kyykytä naapurisi -strategia valuuttasodassa. Jos kaikki noudattavat sitä, tapahtuu ns. Race to the botttom, eli kisa pohjille. Kun kaikki polkevat samaa vauhtia mitään ei tapahdu. Mielestäni USA ja Kiina ja Ruotsi ja Sveitsi olivat Trichetin aikana alamäessä selvästi pidemmällä mutta nyt Draghi on polkenut heidät kiinni. Hyvä niin. Riskit toki kasvavat samalla kun pyöräillään alamäkeen kovaa ilman kypärää.

Käyttäjän mertsilanki kuva
Mertsi Lanki

Tämän olen ymmärtänyt. Ja olen myös samalla linjalla kanssasi, eurovaluutan arvoa voidaan ja pitää heikentää suhteessa em. valuuttoihin. On laskettu että Suomelle olisi edullista jos euron arvo heikkenisi n. 20 % kilpailijamaiden valuuttoihin verrattuna? Miten muuten saadaan laskettua Suomelle "ideaali" valuuttakurssin arvo?

Ja, eikö eurovaluutta lähde "pakenemaan" (vaihdeta muihin valuuttoihin), jos euron arvoa aletaan mittavasti heikentämään?

Mutta miksi Suomen veronmaksajien kannattaisi lähteä avustamaan näitä (Espanjalaisia)pankkeja?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

En tiedä. Sopimukset voidaan neuvotella siten että niiden teko kannattaa. Jos ei toimiva sopimus ole neuvoteltavissa sitten pitää valita joku muu vaihtoehto. Jos ei ole vaihtoehtoja sitten on ongelma.

Ulkopuolelta katsottuna aikataulupaineen ja -höllennyksn yhdistelmäkäyttöä voisi parantaa neuvotteluissa. Pitäisi myös vahvistaa samanlaisten intressiryhmien kanssa liittoutumista Euroalueen sisä- ja ulkopuolella. EU-27 tason päätösten vaatiminen on aika no brainer mielestäni, on outoa että Euro-17 tekee päätöksiä EU:n alaryhmänä niinkin paljon kuin se tekee. Tosin mistä minä tiedän, en ole mukana tiimissä.

Käyttäjän mertsilanki kuva
Mertsi Lanki

Iltalehti teetti kyselyn, jonka tuloksena oli, että 77 % kyselyyn vastanneista haluaa irtautumisselvityksen. Liittovaltion puolesta on ainoastaan 20 % vastaajista.

- Iltalehden teettämässä tutkimuksessa 77 prosenttia suomalaisista sanoo kyllä irtaantumisselvitykselle. Vain 17 prosenttia ei selvitystä tekisi.
- Iltalehti tiedusteli vastaajilta, ovatko he valmiita hyväksymään liittovaltion, jos se euroalueen pelastaa. Vain yksi viidesosa olisi liittovaltion puolella. 55 prosenttia toteaa suoraan ei.

http://www.iltalehti.fi/talous/2012070715754899_ta...

Miksi tällaiset tulokset, vaikka poliittinen eliitti, hallitus puhuu vastuunkannon ja rahaliiton puolesta?

"Hollannin lähtö olisi yllätys, mutta kaikki on mahdollista."

"Heillä on myös iso pankkisektori ja yksityinen velkaantuminen on korkeaa. Kun Suomessa (asunto)velka/bruttotulot on noin 120%, siellä se on noin 300%. Vaikka valtionvelka ja osittain budjettivaje on kunnossa sekä AAA-luokitus antaa turvaa, lähtö varmasti mietityttää."

- Varmasti mietityttää äänestäjiä. Viittaat tuossa yksityisten ihmisten (asunto)velkoihin "Kun Suomessa (asunto)velka/bruttotulot on noin 120%, siellä se on noin 300%." - Pitäisi tietää miten velat ovat levinneet kotitalouksiin, kuinka suuri osa kotitalouksista on velkaantunut, ja kuinka suurella osalla velan määrä ei vaikuta äänestys käyttäytymiseen. Ts. hyötyjien ja häviäjien suhde? Vaalista tullee jännittävä!

Espanjan korot lähtivät taas nousuun ja 7 % kriittinen raja ylittyi eilen.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Selvityksiä kannattaa tehdä. Niistä on hyötyä neuvotteluissa koska silloin on vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja ei tietysti tarvitse toteuttaa mutta ne antavat selkänojan. AAA-maiden kannalta näkisin että paras malli olisi runtata euron vaihtokurssi keinotekoisen alas jolloin se on sopivahko heikoille maille. Kun kaikki tekisivät rakenteelliset muutokset niin ehkä tämä tästä toipuisi. Tekemisen meininki tosin kärsii kun heitellään näitä yhteisvelkapelastusrengasvihjeitä joten pitäisi pysyä kovana.

Jos aletaan tukemaan pankkeja yhdessä on mielestäni ymmärrettävä miten pankit toimivat ja onko niiden saatavapuolella arvoa vai ei suhteessa tukipääomiin. Voisin kirjoittaa kuvauksen pankkien taserakenteista tähän blogiin jos ehdin. Ajattelin tosin ensin kirjoittaa johdannaisista.

Käyttäjän mertsilanki kuva
Mertsi Lanki

"Kun kaikki tekisivät rakenteelliset muutokset niin ehkä tämä tästä toipuisi."

- Hyvä. Millaisia rakenteellisia muutoksia Suomessa tulisi tehdä mielestäsi?

Millaisella aikataululla euroalue voisi toipua "normaaliin" tilaan?

Toimituksen poiminnat