samimiettinen Menestymme kun saamme mitä haluamme, mutta onnellisia olemme vasta kun haluamme mitä saamme

Sveitsin rahapainon vaikutukset Suomeen

  • Sveitsin keskuspankki painaa frangeja kuin viimeistä päivää
    Sveitsin keskuspankki painaa frangeja kuin viimeistä päivää
  • Frangi on kuin liimattu 1,20-heikentymisrajassaan euroon nähden
    Frangi on kuin liimattu 1,20-heikentymisrajassaan euroon nähden

Sveitsin keskuspankin interventioiden määrä on räjähtänyt CHF 365 miljardiin, josta 60% on eurojen ostoja. Rahapaino manipuloi euron kurssia ylöspäin ja pitää Sveitsin frangin arvon alhaalla 1,20-rajalla euroa vastaan. Mistä on kyse?

Sveitsi manipuloi valuuttaansa pitääkseen sen heikkona

Sveitsi on yksi Euroopan Unionin ulkopuolisista maista jotka ovat sitoneet valuuttansa euroon. Sitominen on yksipuolinen ja sitä ei tueta EU-27:n tai Euromaiden toimesta. Se on opportunistinen eli Sveitsi estää frangin vahvistumisen 1,20-rajan alapuolelle, mutta ei estäisi sen heikentymistä. Syyskuusta 2011 saakka frangi on pysynyt liimattuna vahvistumisrajassaan. Suurta käytännön eroa ei siis ole EU-maahan Tanskaan, jonka valuutta on sidottu kaksipuolisella putkella euroon.

Jos Sveitsi liittyisi virallisesti Euromaaksi, oletettavaa olisi että muut maat haluaisivat sitomisen tapahtuvan esim. 1,00-kurssilla, jossa frangi kävi ennen Sveitsin vahvistumisrajailmoitusta. Intervention luoma frangimäärä ei ole vielä aiheuttanut Sveitsissä inflaatiopiikkiä. Myös korot ovat painuneet negatiiviseksi.

Sveitsi on siis paraatiesimerkki maasta joka on täysin selvästi valmis kaikkiin mahdollisiin keinoihin pitääkseen valuuttansa arvon heikkona. Heikko valuutta on valuuttasodan maailmassa hyvä asia.

Sveitsi ostaa euroja ja hajauttaa niitä ostojen jälkeen muihin sijoituksiin

Sveitsin valuuttavaranto on kasvanut nopeasti ja on nyt 365 miljardia frangia, joista 219 miljardia (60,1%) on Euroja.  Euro-ostot ovat pitäneet osaltaan euron arvoa keinotekoisen korkealla, joten mielestäni Sveitsin toiminta on välillisesti viime kuukausien aikoina vahingoittanut myös Suomen taloudellisia etuja. Kolikolla on myös toinen puoli ja oletettavasti mikäli euro jatkossa vahvistuisi, Sveitsillä on vahva motiivi myydä välittömästi eurojaan pienentääkseen riskiään. Tämä hidastanee euron liiallista vahvistumista. Mielestäni Sveitsin alunperin vihamielinen interventio on nyt muodostumassa hyödylliseksi tukiventtiiliksi kansainvälisessä valuuttasodassa.

Naapurimaamme Ruotsi ja Tanska ovat hiukan tukalammassa tilanteessa – Sveitsi hajauttaa pienen summan ei-toivotusta europotistaan myös kruunuihin. Ruotsin kruunun vahvistuminen saattaakin pieneltä osalta johtua Sveitsin keskuspankin kruunuostoista, mikä tuo Suomelle harvinaista suhteellista kilpailuetua Ruotsiin nähden.

Sveitsin keskuspankin sijoituksista 85% on valtion obligaatioissa, joista 86% on AAA-reitattuja. Oletettavasti siis osa europositiosta on sijoitettu Suomen valtion obligaatioihin, auttaen pitämään Suomen jälkimarkkinakoron matalana, jopa negatiivisena. Osakesijoituksista (10%) pieni osa kohdistuu myös suomalaisiin osakkeisiin.

Koska Sveitsin keskuspankin toiminta euron heikentymisen estämisessä on periaatteessa vihamielistä euromaita kohtaan, on mahdollista että Sveitsiä voitaisiin vaatia tekemään sijoituksia myös Euron kriisimaihin hintana siitä että se saa pitää yksipuolista linkkiään euroon. Olen hieman yllättynyt että tällaista poliittista painostusta ei ole ainakaan julkisuudessa vielä käyty.

Analyysini osoittaisi että Sveitsi on hidastanut euron arvon laskua, mutta auttanee hidastamaan myös mahdollisia euron vahvistumistrendejä. Nykyinen heikon euron kilpailukykyikkuna saattaa siis jäädä pitempiaikaiseksi ja myös Ruotsin kruunu voi pysyä vahvana. Tämä on mielestäni hyvä asia ja mahdollisesti osaltaan kannustaa Googlen ja Daimlerin tyyppisiä riemastuttavia investointeja Suomeen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Selkeä johtopäätös ja selittää paljon sveitsiläisten "hätää" ja ehkäpä osin epätoivoakin. Olen pohdiskellut pidemmän aikaa, miten Sveitsin koko elinkeinorakenteen mahtaa käydä tulevaisuudessa. Se on kuitenkin ollut niin sidoksissa "rahaan". Valuuttavarannot alkavat olla muuallapäin maailmaa (Kiina eturivissä)niin massiivisia ja riskit tietysti sen kuin vain kasvavat. Jossakin kohtaa pää tulee vetävän käteen tuossakin heikon valuutan puolustamisessa. Asiasta toiseen - onko sinulla ajantasaista näkemystä punnan (UK)puolustamisen riskeistä. Olympialaisista ei nyt ole kyllä suurta tukea, kun elinkeinorakenteet UK:ssa näivettyvät.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hätä on ilmeinen, mutta manipulaatiota tämä silti on. On Sveitsissä paljon muutakin kuin rahataloutta - turismi ja vaikkapa jättimäinen lääke- ja kemianteollisuus. Nämä kärsisivät suuresti vahvasta frangista.

Iso-Britannia sai Ruotsin kaltaisen devalvaatioruiskeen vuonna 2009, kun punta heikkeni noin 20% euroa vastaan ja toisin kuin Ruotsin kruunu, se myös jäi tuolle heikolle tasolle. Nyt se on lähtenyt vahvistumaan, mikä lienee kauhistus brittipolitiikoille.

Valuuttasota on todellisuutta, mutta poliittisista syistä siitä ei puhuta ääneen. Jenkit varsinkin ovat herkkiä heikosta valuutasta puhuville maille - tulee helposti sakkodumppaustullia naamaan joka sellaista puhuu. Sen vuoksi poliitikolle ei ole järkevää puhua heikosta valuutasta ainakaan kansainvälisillä foorumeilla.

Euro on nyt aika hyvässä kulmassa, Trichetin aikana olimme vahvan valuutan paraatioppilas, nyt on takaisinmaksun aika ja muut valuutta-alueet eivät pysty enää vastaamaan heikennyshaasteeseen! Toki euroalue on muuten kuralla, joten sen rääkkääminen vielä vahvalla valuutalla olisi mielestäni lähes epäinhimmillistä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kyllä mielestäni Euron nykytasoon - ja miksipä ei vielä 5..10 % alaspäin, kytkeytyy euroalueen koheneminen. Jos ja kun poliittiset päättäjät vihdoin saisivat selkeän ja johdonmukaisen päätöksen ja toimenpideohjelman, niin reaalitalous kyllä vastaa nopeasti. Teollisuudessa on paljon piilevää investoinnin tarvetta ja positiivinen kierre heijastuisi nopeasti myös rakentamiseen. Nyt alkaisi olla se ns. "tuhannen euron paikka" kääntää suunta kohti vakaampaa euroaluetta.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Samaa mieltä. Ikävä kyllä mielestäni "Euroalueen/EU-27:n selkeä toimenpideohjelma"=euron vahvistuminen, joten itse ehkä hieman perverssisti toivon mahdollisimman vähän Euro-17:n aktiivitoimia, koska niiden puute näyttää ajavan euroa heikommaksi, mikä on mielestäni avain paratumiselle.

Odotan aina kauhulla Euro-17-huippukokouksia tästä syystä. Viime aikoina olen yllättynyt positiivisesti koska päätöksiä on ollut vähän. Viime vuonna oli aivan hirveät ajat kun ERVV 2.0:aa ja sen laajennuksia ja muita isoja sinkoja tehtiin lähes joka viikonloppu.

Jos annetaan markkinoiden toimia ja ajaa euro järkevän alhaiselle tasolle minkä se reaalitaloudellisesti ansaitsee, Euroaluekin voi toipua.

My 2 cents.

Kalle Pahajoki

Mielestäni on hieman naiivia juhlia sitä, että euro on nyt kilpailukykyinen ja valuutan arvonmuodostus kykenee jossain määrin toimimaan talouden tasapainottajana, kun euroalue on lähes rampautunut siihen sisäänrakennettujen kestämättömien virheiden vuoksi.

Kutsut Sveitsin toimia vihamielisiksi. Minä kutsun sitä järkeväksi talouspolitiikaksi. Sveitsi on täysin avoin linjassaan. Valuutan arvon kontrollointi (alaspäin) on ymmärtääkseni suvereenin valtion oikeus ja oman valuutan etu. Sveitsin tie voisi olla myös Suomen tie.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kalle Pahajoki, hyvä pointti. Olet varmaankin huomannut että 1) Euroalue on itsenäinen (tai ainakin itsenäiseen toimintaan kykenevä) valuutta-alue ja 2) valuuttakurssit ovat symmetrisiä nollasummapelejä: toisen heikko valuutta on vastaparin vahva valuutta.

Varmaankin sitten juhlisit kanssani mitä tahansa näistä ilmoituksista ensi viikolla:

1) EKP ilmoittaa sallivansa euron vahvistumisen vain 1,1-tasoon USD:ta vastaan ja tukee rajaa tarvittaessa rajattomilla valuuttainterventioilla, painaen euroja niin paljon kuin tarvitaan
2) EKP ilmoittaa sallivansa euron vahvistumisen vain 1,0-tasoon Sveitsin frangia vastaan ja tukee rajaa tarvittaessa rajattomilla valuuttainterventioilla, painaen euroja niin paljon kuin tarvitaan
3) EKP ilmoittaa sallivansa euron vahvistumisen vain 7,5-tasoon Ruotsin kruunua vastaan ja tukee rajaa tarvittaessa rajattomilla valuuttainterventioilla, painaen euroja niin paljon kuin tarvitaan

Onko näissä mitään eroa mielestäsi Sveitsin toimintaan nähden? Sveitsin tie voisi olla myös Euroalueen tie?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Christina Holm, olet oikeassa, Keski-Euroopan edut Sveitsin frangin suhteen eroavat suuresti Suomen eduista.

Voisi kysyä miksi kukaan on ollut niin tyhmä että on lainannut Euroalueella Sveitsin frangeissa, mutta vastaus on tietysti naiivi tyhmyys - "matalat korot ja näennäisen vakaa valuuttakurssi". Kuulostaa ihan Suomen vahvan markan ajalta 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa.

Myös Itävallan pankit ovat myöntäneet unkarilaisille paljon Sveitsin frangimääräisiä lainoja, jotka ovat poliittinen ja taloudellinen kiista.

Mitä enemmän asiat muuttuvat, sitä enemmän ne pysyvät samana.

PS. Kuten tässä blogauksessamme keskustelimme, odottelin pari päivää, että olisit Sveitsin asiantuntijana tehnyt tämän artikkelin mutta en sitten malttanut olla kirjoittamatta itse! Sorry, jos olit itse tätä rustaamassa.

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1125...

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

En tiedä onko tarpeen, mutta pistän suomalaisille tutumman esimerkin.

Euro on laskenut 1.20 tuntumaan dollarin suhteen, mutta se on myös laskenut suomalaisille tutun Thaimaan bahtin suhteen hyvin alas, yhdellä eurolla saa 38.657 bahtia, kun parhaimmillaan sai yli 50. Tämä on suomituristille ikävä juttu, mutta Suomen viennille ei, koska nyt sillä bahtilla saa ostettua halvemmalla Suomesta.

"Suomen ja Thaimaan välinen kauppa
Suomen ja Thaimaan välinen kauppa oli vuonna 2011 alijäämäistä Suomelle. Suomen vienti Thaimaahan oli arvoltaan noin 140 miljoonaa euroa ja tuonnin arvo noin 180 miljoonaa euroa. Suomen viennistä Thaimaahan suurimman osan muodostavat koneet, laitteet, lannoitteet ja paperituotteet."

A-rehulla on hyvät mahdollisuudet tehdä kauppaa riisinviljelijöiden kanssa lannotteillaan, koska ne ovat nyt halpoja Thaimaan vinkkelistä. Jos Suomen koko vienti perustuisi lannotteisiin Thaimaan kanssa, tulisi Suomen pitää nykyinen kurssitaso hinnalla millä hyvänsä.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hyvä esimerkki, kiitoksia. Kaikella kunnioituksella Thaimaassa lomailijoille ja matkayrittäjille (hieno maa), lomailumme ei juurikaan auta Suomen kansantaloutta, toisin kuin mainitsemasi A-rehun vientitoiminta.

Arvo Kuusela

Valuutoilla keinottelu pitäisi saada kokonaan loppumaan.
Se on sairas ilmiö.

Valuuttojen välinen kilpajuoksu ei pääty koskaan vaan se on kuin harakka tervatulla sillalla.

Harakan ei kuulu temppuilla sillalla vaan lennellä vapaana,
vaikkapa räkättirastaan pesiä ryöstelemässä.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

En ole eri mieltä. Palaan kuitenkin "Mitä EKP voisi tehdä Suomelle?"-blogaukseni lainaukseen:

”Anna minun hallita maan rahan määrää, niin en piittaa siitä kuka kirjoittaa sen lait.”
- Mayer Amschel Bauer Rothschild

Rahapolitiikan valta on huomattava, vaikka tämä lainaus liiotteleekin. Tämän vuoksi olenkin laittanut päähuomioni täällä Uudessa Suomessa keskusteluun nimenomaan rahapolitiikasta.

Onhan sen nyt poikkeuksellisen suuri valta että Sveitsin keskuspankki voi ostella vaikkapa KONE:en osakkeita tai Ruotsin kruunua jos sitä huvittaa tai sitten seuraavalla viikolla myydä ne pois.

Jos tehtäisiin maailmanvaluutta, vaikkapa IMF:n SDR:istä, niin pitäisikö tämä valta sitten antaa IMF:lle? Kuka on tarpeeksi pyhimys ansaitakseen tämän vallan?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Minä sain sähköpostilla muutama päivä sitten kysymyksen, jotta nyt kun Espanja on tulossa tukiluukulle niin pitäisikö vaihtaa NOK:iin, koska euroja painetaan.

Vastailin, että kun päätös tehdään tukiohjelmista euro tulee todennäköisesti pomppaamaan ylös (näin sitten perjantaina kävikin, vaikka vasta "pohdittiin" tukiehtoja), joten nyt euroshortin hankkiminen on riskipuuhaa.

En vain oikein osannut perustella sitä, miksi näin mielestäni tulee käymään. :D Sisälle on ostettu melko lailla "huonoja uutisia" ja moni pieni yksittäinen signaali kertoisi siitä, että "huojentava uutinen" otettaisiin riemuiten vastaan. Markkinoilla on siis tahtotilaa kunnon ralliin, mutta ei oikein reaaliteetteja.

Osaisitko kertoa paremmin, mistä perjantainen europomppu muodostui?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Pistitpä pahan. Minä luulin ymmärtäväni torstaina markkinoiden pettymystä sekä osake-että valuuttapuolella, mutta perjantaioptimismia on vaikeampi selittää tuolla minun Europäätösteorialla, koska mielestäni torstain päätös oli kuitenkin yhteisvastuun suhteen positiivinen, eli ei päätetty lisäyhteisvastuusta.

Ehkäpä kuitenkin EKP väläytteli lyhyen pään korkotukiostoja, mikäli ERVV/EVM hoitaisi pitkän pään. EKP:n riskiä karttava positio on juuri se mikä minusta voisi sopia Suomellekin: voisimme tukea lyhyttä korkokäyrää kriisimaissa jos ison pankkisektorin Euro-17-maat ja EKP tukisivat pidempiä maturiteetteja.

Oma teoriani on että se nyt vaan oli sellainen markkinasekoilupäivä, jossa ei mitään erityistä syytä ollut suureen liikkeeseen kuin päivän sisäinen itseään ruokkiva momentti. Joskus viisi vuotta sitten ihmiset ihan tosissaan touhottivat että markkinat ovat lähes täydellisiä ja siksi niiden liike on satunnaisliikettä! Tehokkaisiin markkinoihin ja riskittömiin korkoihin ei taida nykyaikana uskoa kuin pienet akateemiset kultit.

Mielestäni markkinoiden liikkeiden selittäminen on kyseenalaista puuhaa, ja en anna kuin harvojen ihmisten mielipiteille siinä paljoakaan arvoa, varsinkaan Suomessa. En anna ommille höpinöillenikään paljon arvoa!

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hmm, ainakaan Kreikan kohdalla ei lyhyen pään tukeminen ollut kovin riskitöntä puuhaa. Jos sen nyt näin kauniisti muotoilee. :) "Panttivankina" ei toki tarvitse olla kovin kauaa, mutta melko lailla toistuvasti.

Miten vain, jos perjantain kaltaisia "markkinasekoilupäiviä" tulee enempikin, tulee ainakin minun hieman tarkistaa omia kuponkeja. ;)

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Totta.

Kreikka on raadollisuudessaan ja uskomattomassa tehottomuudessaan hyvä varoitus siitä että jos et uskalla sitä tukea, niin miksi pitäisi uskoa että Portugaliakaan ja muita Euromaita pitäisi uskaltaa tukea. Kreikka omalta osaltaan siis hidastaa yhteisvastuukehitystä.

Toisaalta haluaisin nähdä mahdollisimman nopeasti kuinka vähän loppujen lopuksi tapahtunee kun Kreikka poistetaan Euroalueelta. Nyt Euroalueen rikkoutuminen on myyttisiin mittoihin noussut tabu, kun todellisuudessa euroalue on mielestäni hiukan tavallista tiukemmin yhteen hitsattu kiinteä valuuttakurssijärjestelmä 17 Euromaan välillä, jonka järkevällä ja päättäväisellä rahapolitiikalla voitaisiin ehkä jopa korjata.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Miettinen: minä olen toista mieltä Kreikan poistamisen "helppoudesta". Mutta nyt tarvitaan ihan rehellistä mielipidettä ja hyvine perusteluineen: miksi on taloudellisesti järkevää pitää Kreikkaa tuossa vain tykittämässä lisää riskiä kaikkien muiden harteille? Ei tätä voida kuitenkaan lopullisesti jatkaa.

Holm: hyvä pointti, joskin eiköhän se syyskuun Troikka-raportin sävy ole jo tiedossa - ja siten sisäänostettuna. Lyhyen puolen ralliin tuossa voi ollakin ideaa. Ja tismalleen siitä syystä kehotan rajuun valppauteen, jos on markkinatoreilla mitä tahansa positioita. Ei voi oikein vain pistää tietsikkaa ja puhelinta kiinni ja painua kuukaudeksi erämaavaellukselle.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Holm, eikös Philipp Hildenbrand, Sveitsin keskuspankin entinen johtaja, testannut käytännössä tuota tiedon hyväksikäytön rajaa? Hänen amerikkalainen vaimonsa osti taaloja ennen keskuspankin valuutanheikennyspäätöstä - tämä johti hänen miehensä eroon.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Tekniset analyysin mukaan ollaan ihan pohjalla ja tarvittaisiin vahva signaali, että menisi sen läpi alas (weekly eur/usd) eli pomppaa ihan teknisen kuvan mukaan ylös 1.25 asti. Näkyy olevan 2008 syksyn pohjissa. Jos signaali tulee alas voi tippua mihin vaan, mutta rohkea mies pitäisi uppia.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

EUR/USD näin 5 vuoden seurannan, lukemisen ja tutkimisen jälkeen on niin kuin kaikki sanovat, kaikkein vakain ja noudattaa jaappanilaisia kynttilöitä (useimmin). Joku GBP/USD nyt menee mihin lystää. ISot Kihot haluavat maksimaalisen voiton eli jos he ovat vaurautumassa euron syöksyyn koittavat ensin saada euron parhaaseen asemaan mistä tippua eli hinaavat sen sinne 1.25 ensin. Siis teoriassa ja jollei mitään kivaa tapahdu tässä välillä.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Minä en ole hyvä teknisessä analyysissä.

Uskon kuitenkin että kaupankäynti, vaikka sitä tietokoneilla yhä useammin tehdäänkin, on ihmisten välisenä toimintona psykologialle altista. Uskon siis ainakin lyhytaikaisiin momentteihin ja niiden kääntymisiin ja tältä pohjalta voisin oppia hyväksymään jonkinlaista hahmontunnistusta markkinoilla.

Yksi kaverini yritti käännyttää minua Elliot Wave-mieheksi, mutta en kääntynyt! ;-)

Käsittääkseni high frequency trading tai siis nopea automatisoitu tietokonekauppa luo ihan omat epäinhimmilliset kuvionsa. ZeroHedge kertoo tästä toisinaan viihteellisesti, niin myös eilen:

http://www.zerohedge.com/news/interview-high-frequ...

Jari Reinikka

Itse kokeilin joskus pienillä summilla tuota nopeata valuutta ja johdannaiskauppaa. Todella tylsää hommaa. En ymmärrä miten joku jaksaa tehdä elantonsa tuollaisella. Pitää olla kyllä aika rahan perään, että jaksaa tuijottaa näyttöä monta tuntia päivässä. Ok hommaa voidaan myös automatisoida, mutta silti...

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Kannattaa tutustua, perusteiden oppimiseen ei mene kauaa. Oikeaa rahaa en suosittele käyttämään :)

Moni Iso Pelaaja kyllä vilkaisee uutisia, mutta muuten katselee pelkkiä käyriä. Tässä hyvä ilmainen softa, jolla voi tarkkailla useaa valuuttaa samaan aikaan.

http://www.metaquotes.net/

Nyt kävi siis niin, että valuuttaspekuloijilla loppui usko tippumiseen eli bouncaa alalaidasta johonkin ylälaidan arvoon, josta Iso Pelaaja toivoo huonoa uutista / signaalia päästäkseen Bahamalle vuoden tilin kanssa. Jos euro puhkaisee pohja-arvonsa se voi tippua jonnekin seuraavaan pohjaan.

1.25 -1.17 EUR/USD droppi toisi 800pip taskuun ja veikkaan, että monella kuola valuu tätä toivoessa. Tilanteen toteutumisen todennäköisyys on eri asia.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Forex söhellys on yksi osa pörssiheiluntaa, mutta vaikka sitä ei itse harrastaisikaan, siitä näkee kuinka naurettavat asiat säätelevät markkinoita.

Netti on täynnä valmiita kalentereita ja kellonaikoja, jolloin tietää, että jotain tapahtuu.

http://www.forexfactory.com/calendar.php

Tärkeän 'punaisen' uutisen kohdalla kun tarpeeksi moni Iso Pelaaja ostaa tai myy, niin markkinat rutisevat.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Voisit Mikko Engren vaikka kirjoittaa FX-markkinasta ja sen käytännöistä "kuivan asiablogauksen" jos ehdit, olisi mielenkiintoista lukea lisää!
Talouslehdistömme ei näitä aiheita osaa tai viitsi käsitellä, kun on ilmeisesti liian kiire kommentoida yritysten kvartaalituloksia ja euroryhmän päätöksiä.

Sveitsin frangin ja euron välinen markkina lienee nyt absoluuttisen kuollut, tosin ehkäpä sielläkin optiokauppa voi olla mielenkiintoista - miten hinnoitellaan optio, jonka toteutumismahdollisuudet ovat alle 1,20-tason euro-frangi-putkessa erittäin epätodennäköisiä, esimerkiksi? Sveitsin keskuspankki taitaa napsia optionasetusvoittoja tällä puolella vahvistumisrajaa joidenkin tietojen mukaan. Voisi ajatella että muuten frangi käyttäytyy yhä enemmän ja enemmän valuuttamarkkinoilla kuten euro. Ehkä sama on totta myös Tanskan kruunuissa?

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

No, katsotaan. En ole ammattilainen jos olisin olisin itsekin siellä Bahamalla :)

Kaikkia maailman mahdollisia valuuttapareja ei tavallinen tallaaja voi treidata, koska mikään treidausfirma ei ota niitä kohteeksi. Toisekseen keskuspankin tukemia pareja nyt ei kukaan haluaisikaan, koska se puuttuu 'luonnolliseen' heiluntaa täysin arvaamatta jolloin treidaus on täysin nopanheittoa.

Pankki haluaa turvallisen voiton vuoden aikana, treidaaja haluaa valuuttaparin, joka heiluu sinne tänne joka päivä. Jos ei ole liikettä ei voi tienatakaan. Jos kukaan ei tee mitään, kukaan ei saakkaa mitään, siksi lähes 100% varmasti jotain tapahtuu, suuntaan jos toiseen, talousuutisten aikaan. Köyhä lukee uutiset netistä, 100 000€+ tililäinen saa VIP-kohteluna reaaliajassa tekstarina tms.

Oikea maailma, siis talousuutiset, kyllä huomioidaan, mutta trendivoima voi usein olla voimakkaampi kuin mikään oikea tapahtuma. Jos suunta on alas, kuka / ketkä uskaltavat sen katkaista? (kuten nyt EUR/USD, vaikka nousisi 1.25 on trendi silti laskeva vain yli 1.25 nousu voi sen katkaista)

2007 syksynä alkanut syöksy osoitti sen ettei edes keskuspankit voineet tilanteelle mitään. Syöksykäyrään tuli selkeitä ylössuuntautuvia pyramideja, keskuspankkien ostoja, mutta tämä ei mitään auttanut, kun joko ikinen muu taho paino SELL-nappulaa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tähän on varaa tasan niin kauan kuin öljyn ja ruoan hinnat eivät ala kasvaa euroon nähden hirvittävää vauhtia. Siinä vaiheessa Sveitsi tekisi nykyiseen verrattuna toisenlaiset johtopäätökset.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Väsäsin yleisesityksen valuuttakaupasta ja päivän tilanteesta.

http://kirjoituksiasalosta.puheenvuoro.uusisuomi.f...

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kiitoksia, hyvä juttu! Tulen vierailemaan sinne myöhemmin tänään kommentillani vaikkapa transaktioveroista ja valuuttasodasta tms.

Toimituksen poiminnat