*

samimiettinen Menestymme kun saamme mitä haluamme, mutta onnellisia olemme vasta kun haluamme mitä saamme

Monti ymmärtää rahan päälle – eduskunta ei

  • EKP ja FED taistelevat siitä kenellä on heikoin valuutta ja suurin tase
    EKP ja FED taistelevat siitä kenellä on heikoin valuutta ja suurin tase

Mario Monti pesunkestävänä teknokraattina tietää miksi dollari on taas heikentynyt. Tietääkö eduskunta?

Monti toivoi että hallitukset sivistävät eduskuntiaan ja kansalaisiaan Euroalueen vaikeista talouskysymyksistä, toki Italian kansallinen intressi mielessä. Toive sisältää totuuden – Suomessa ei tällaista sivistystä ole mielestäni tehnyt kukaan, ei hallitus, ei lehdistö. On mielestäni melko selvää että eduskunnan suuri enemmistö ei ymmärrä rahoitusjuridiikkaa tai rahoitusmarkkinoiden toimintaa.

Tulkitsin Montin purkauksen Italian neuvotteluposition vahvistamisyrityksenä (joka näyttäisi epäonnistuvan), mutta myös toiveena että täällä Suomessa ymmärrettäisiin vaikkapa miten EKP:n tai mahdollisesti ERVV/EVM:n jälkimarkkinaoperaatiot voivat vaikuttaa rahamäärään. Rahamäärän kasvu hidastaa luottolamaa ja heikentää euroa, mitkä voivat olla hyviä asioita esim. Ruotsin kanssa kilpailtaessa

Sivuutan Montin neuvotteluposition analyysin ja siirryn aiheeseen joka sivuaa aihetta josta minulta on toivottu selvennystä – rahan luonne ja varjopankkisektori. Mielestäni on päivänselvää että Montin kaltainen teknokraatti ymmärtää täsmälleen miten rahajärjestelmämme toimii ja kuinka EKP joutuu kilpailemaan FED:in kanssa taseen kasvatuksessa. Sveitsi, itsenäinen kansallisvaltio, on jo myös lähes vuoden painanut frangeja minkä ehtii. Euroalueen monimutkaisuus hidastaa EKP:n toimia, mikä on myös terve vastavoima.

Raha ei ole tasa-arvoista

Juuri nyt Suomen valtion kahden vuoden velkakirja palauttaa sijoittajalle vähemmän euroja takaisinmaksuhetkellä kuin annat Suomen valtiolle liikkeellelaskuhetkellä. Jälkimarkkinakorko (yield) on siis negatiivinen. Italiaa rahoittaa pitkälti sen oma suuri pankkisektori ja varjopankkisektori, kuten hedge fund:it ja suuren riskin rahamarkkinarahastot.

Puheenvuorossa on ollut paljon keskustelua rahan luonteesta ja siitä kuka ”rahaa pystyy luomaan”.

Keskuspankit luovat rahapohjan (Monetary Base), joka koostuu setelistöstä ja kolikoista sekä pankkien keskuspankkireserveistä. M1 lisää rahan määritelmään luottolaitosten yön yli rahan ja pankkien tilirahan, M2 määräaikaistalletukset ja pitkän irtisanomisajan talletukset. M3 on mielenkiintoinen raha-aggregaatti, koska se sisältää myös ns. varjopankkisektorin rahaa, johon kuuluu takaisinostosopimukset, rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet, rahamarkkina- ja enintään 2 vuoden velkapaperit. USA on lopettanut M3:n raportoimisen, mikä on mielestäni epäilyttävää, mutta EKP seuraa yhä tätä tärkeää aggregaattia.

Seuraava nokitus USA:sta - FED:in takaisinostosopimukset

USA:n intressi on pitää euro vahvana ja dollari heikkona. EKP:n LTRO:iden jälkeen alkoi mm. ZeroHedgen spekulointi miten FED lisää taseensa kokoa ja inflatoi dollaria. Vaikka perinteistä setelirahoitusta (QE) ei tullutkaan, kauan ei tarvinnut FED:in siirtoa odottaa.

Takaisinostosopimuksissa FED ostaa markkinoilta arvopapereita ja lisää keskuspankkirahaa systeemiin. Myös varjopankkisektori käyttää M3-tasolla samanlaisia takaisinostosopimuksia oman rahansa lisäämiseen. Palaan tähän myöhemmin.

Pallo lienee Mario Draghilla. Rahan määrä kasvanee joka tapauksessa Euro-17-alueella, haluaa Suomi sitä tai ei. Painoarvomme on 1,8% mutta voimme silti mielestäni ainakin yritää vaikuttaa EKP:n toimenpiteisiin.

Neuvottelusuositukseni: Toivoisin että eduskunta perehtyy esittämääni EKP:n reiluun setelirahoitukseen  ja kansallisiin rahamarkkinatukirahastoihin EVM:n pankkilisenssin hajasijoitettuna korvikkeena. Myös EKP:n 211 miljardin € jälkimarkkinaoperaatioiden (SMP) sterilisaation lopettaminen voisi olla Suomen intresseissä pieniriskisenä likviditeettioperaationa, joka heikentäisi Euroa FED:in liikkeen vastapainona.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Sanotaanko kohteliaasti näin, että jos laastareilla pitää suurta avohaavaa peittää niin ainakin olisi syytä sitten käyttää tarpeeksi laastaria. Muutoin suttaa vain ne laastarit turhan vuoksi.

Ei tällä toimella kilpailukykyeroja ratkaista.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Tarkoitatko kilpailukykyeroja eri valuutta-alueiden välillä vai Euro-17:n sisäpuolella?

Mielestäni laman tullessa, heikoin valuutta voittaa eli suojaa eniten omaa reaalitalouttaan. Nousukaudella valuutta saa sitten kernaasti vahvistua, silloin sillä ei ole niin väliä. Mielestäni Ruotsin kohdalla tämä nähtiin selvästi vuonna 2009.

Presidentiaalisesti tässä muuten ennustan että sitä rahaa taas pumpataaan joka tapauksessa EKP:nkin systeemiin, kysymys on vain että miten. Mielestäni suomalaiset ovat oikeutettuja hyötymään rahan määrän kasvusta, kun kärsivät (ja hyöytyvät!) sen seurauksistakin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jälkimmäistä.

Minä pidän ja todennäköisimpänä vaihtoehtona rahatruuttaa, kun se on kaikkein hienovaraisin toimi. En ole kovin luottavainen (mutta pidetään peukkuja sentään!) siihen, että tuo tehdään tasapuolisesti.

Silti, Bundesbankin ylitse ei ihan noin vain kävellä. Ja mikäli liittokansleri Merkelin tunnelmia yleisellä tasolla haluaa jollain lailla fiilistellä niin esim. eurobondit eivät hänen elinaikanaan tule. Asia ei suoraan kosketa setelirahoitusta. Kai siitä voi jotain vihiä kuitenkin saada hänen kantaansa setelirahoituksesta.

Vai mistä säästöpossujen ryöstöistä siellä Saksan maalla nyt kirjoiteltiinkaan?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

No joo, mutta ei ne Euro-17:n kilpailukykyerot ainakaan kovan rahan sisäisellä devalvaatiolla konvergoidu. Kun heikon euron kuplaa pukkaisi Saksaan ja hiukan Suomeenkin, kaikilla olisi hiukan helpompaa.

Lisäksi haluaisin että Suomi rökittäisi nimenomaan kerrankin Ruotsin monetarisesti.

En olisi muuten kovin varma Saksan eduskunnankaan rahapoliittisesta ymmärryksestä, tuskin sielläkään juuri kukaan ymmärtää mikä on M3. EKP-tasolla on paljon helpompi liikkua tutkan alapuolella ja tehdä päätöksiä kuin EVM/ERVV-tasolla. Kohtahan sekin nähdään, kelpaako EVM saksalaisille.

Aki Mönkkönen

Miksi meidän ylipäätään pitää olla eurossa? Tappelisiko FED kansallisia valuuttoja vastaan samoin opein?

Ainakin Suomen pitäisi nyt hypätä eurokarusellista.

Kumpaan, tai mihin valuuttaan vertautuisi markka?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Ei FED halua hivuttaa mitään kruunun kokoista valuuttaa. Renminbi, euro ja yen ovat heidän pääkilpakumppaninsa "race to the bottom"-kisassa.

Britanniakin saa olla melko rauhassa puntansa kanssa.

Jos taas Sveitsi olisi vetänyt vihamielisen 1,20-peginsä dollaria vastaan, jenkit olisivat mielestäni estäneet sen kovakouraisesti. Kuten pohdin aiemmin, olen siitäkin yllättynyt että Euro-17-on ollut hiljaa Sveitsin kanssa:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1131...

Suomen markka varmaankin saisi ainakin kellua rauhassa. Luulisin että markka seuraisi kelluvana aika tarkkaan Ruotsin kruunua, eli kyllä sen kanssa pystyisi elämään. Jos tulisi typeriä keskuspankkiireita SP:n johtoon, sitten en kyllä suosittele markkaa missään tapauksessa, kuten kirjoitin blogauksessani aiemmin:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1119...

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Luulenpa ettei "Suomen markka" saisi kellua rauhassa. Nykytilanteessa "uusi" pienen maan valuutta olisi erittäin helppo hyökkäyksen kohde ja pelinappula. Tätä ainakin teollisuuden edustajana pelkään ja kun on kokemusta markan kanssa pelaamisesta. Lisäksi nyt ulkona olevat rahamäärät ja vaihto ovat aivan eri luokkaa kun Kiinakin on kuvioissa. En usko että markka seuraisi kovinkaan tarkasti Ruotsin kruunua jolla on mm. Norja merkittävä kauppakumppani (noin 10 miljardi vs Suomi noin 1 miljardi)ja kuitenkin erilainen teollisuuden ja kauppakumppaneitten rakenne. Toki on paljon kilpailukenttää jos ja kun Euroa vielä heikennetään. Nyt olisi hyvä hetki (noin vuosi) hyökätä kunnolla kilpailumielessä ja vallata markkinaosuuksia (Ruotsin lisäksi muiltakin). Voihan se olla, ettei Euroryhmä ole vielä halunut laittaa pökköä pesään, koska kuitenkin mm. Ruotsi ja UK ovat osa EU:ta. Mutta ei tässä kyllä enää säälipisteitä kannattaisi kenellekään jakaa, kun on melkein tortut housuissa.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Varmasti tulisi hyökkäyksiä, mutta kelluvaa valuttaa ei voi potkia määrättömästi yhteen suuntaan keinotekoisesti. Suurimmat tuhot spekulatiivisista hyökkäyksistä tulee kiinteän valuuttakurssin systeemeissä, sillä spekulantti tietää että keskuspankki tulee aina ostamaan tai myymään rajattomasti, kunnes sitten keinotekoinen peg katkeaa.

Sen vuoksi Ruotsi on mielestäni viisaasti valinnut kelluvan kruunun. Tosin Sveitsin tilanne, jossa on itsekäs yksipuolinen vahvistumisraja toimii kohtalaisesti sekin, koska rahapainoa vastaan on myös vaikea spekuloida. Kuten aiemmin pohdin, euron kannalta Sveitsin toiminta on juuri päinvastaista mitä halutaan (heikkoa euroa), joten olen yllättynyt että Sveitsiä ei rankaista tästä toiminnasta. Sopiva rankaisu olisi mielestäni vaatimus että Sveitsi joutuu ostamaan Italian ja Espanjan obligaatioita osalla tukiostoeuroistaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tuosta negatiivisesta lyhyen pään korosta Suomelle. Itse asiassa suomalaisten tulisi kiittää kaltaisiani eurokriitikoita, jotka pitävät Suomen euroeroa tapetilla. Olivat ne sitten roubineita, huopaisia tai myllyniemejä.

Jos sijoittajilla ja rahoittajilla ei ole skenaarioissaan EMU-hajoamista niin ei nuo korot tuolla tasoilla pyörisi. ;)

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Korkohyödyn lisäksi, mikäli Huopainen & Myllyniemi täysin vapaaehtoisella tiedotustoiminnallaan aikaansaa Suomelle väistöliikkeen ohitse kymmenien miljardien Eurojen sudenkuopan, voidaan sitä ehkä luonnehtia hyväntekeväisyystyön maailmanennätykseksi.

Kuka sitten vielä väittäisi, ettei "open source" kannata?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Juu, Suomen opposition änkyröinti ja sen tehonyrkki Myllyniemi & Co on tuossa mielessä kansallinen voimavara. ;-)

Neuvottelumielessä Urpilaisen kannattaakin jokaisessa Eurokokouksessa viljellä opposition pelkoa tyyliin - "Jos luulette että me olemme hankalia, odottakaapa jos Perussuomalaiset pääsevät valtaan". Olisi hyvä neuvottelukikka ainakin.

EMU:n mahdollinen hajoaminen pelaa tosiaan Suomen pussiin juuri nyt, jos nämä tukihimmelit jätetään laskuista pois. Monti fiksuna teknokraattina mainitsi tuonkin:

"Monti: I would also explain to him that Germany also profits from the fact that sovereign bonds in the Federal Republic of Germany are so cheap and that they can at times even be issued with negative interest rates. It is because of the risk of a euro collapse that the difference between Italy's interest rates and those of Germany is so great. In this way, the high interest rates that Italy is now having to pay are subsidizing the low ones that Germany pays. Without this risk, Germany would pay somewhat higher rates. In addition, no one can deny that Germany, simply because it is big, so productive and so efficient, is the greatest beneficiary of the common market.

SPIEGEL: Are you certain that a breakup of the euro zone is still preventable?

Monti: Yes, it is still possible, but it isn't just going to fall out of the sky."

http://www.spiegel.de/international/europe/intervi...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Juu, sama mitali kuin Kataisellekin, mutta lehvien kera:)

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Henri kuten Huopainenkin ovat tehneet hyvää työtä. Eihän asiat kehity muuten kuin kyseenalaistamalla ja hakemalla "vielä parempaa" ratkaisua.

kati sinenmaa
Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Riikka Söyringin Occupy Wall Street-aktivistihenkiset mielipiteet ovat mielenkiintoisia, mutta koska minä osaan itsekin lukea uutisia, en pidä tällaisesta "data dump" blogityylistä. Ainakin siis minä tarvitsisin niihin kerronnallisen rakenteen ja syväanalyysiä.

Lisäksi en jaksa henkilökohtaisesti tuntea pyhää raivoa kreikkalaisten puolesta siitä että joutuvat mahdollisesti myymään omaisuuttaan (tuskin onnistuvat). Hyvä että saavat rahaa jostain muualta kuin ERVV:stä ja EKP:stä.

Hyvä kuitenkin kun talousblogausta tehdään suomeksi, kyllä tänne Härmään eri mielipiteitä mahtuu!

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Joko FED antaa kurssin vaeltaa tai sitten se puolustaa sitä. Jos se puolustaa sitä, täytyy valita jokin 'red alert' kohta. Tuo 1.20 näyttää yhä enemmän melkoisen kädenväännön kulminaatiopisteenä.

Huonoja talousuutisia tulee joka päivä, kurssin 'luonnollinen' suunta on yhä laskeva.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Eli trend is ECB's friend? ;-) Toivottavasti on, euron heikkeneminen tulisi siten "ilmaiseksi". Tuo 1,20 voi hyvinkin olla jonkinlainen FED:in tukitaso.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Mielenkiintoinen näkökulma on sekin, että FED ja ECB pääsisivät varmasti kompromissiin kurssitasosta ja kiroavat sitä, että nämä reaalimaailman tapahtumat sotkevat kuviot :)

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Eiköhän mielipiteitä vaihdella keskuspankkien kesken, mutta kilpailutilanne tässä on kuitenkin pohjimillaan.

Keskuspankkien tukiostot ovat nykymaailmassa tuki-inflatointeja. Poliittisesti kyllä vaihdetaan korulauseita vakauden ja huumorimiesten kesken jopa oman valuutan vahvistumisen puolesta, jonka ainakin Suomen lehdistö on ottanut usein ihan todesta.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Aiheesta toiseen, kiitos linkistä.

http://www.financialstabilityboard.org/publication...

"Hedge funds may give prime brokers permission to re-hypothecate assets, usually up to a proportion of their current net indebtedness to the prime broker (e.g. 140% in the US13). Rehypothecated assets may then be given as collateral to borrow cash or securities by prime brokers in the repo financing or securities borrowing segments."

Tässä on yksi hyvä esimerkki rahaveivistä, jossa en näe mitään hyvää, mutta sitä enemmänkin huonoja puolia.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Eipä kestä. Aloitinkin aamulla tämän blogauksen kirjoittamisen otsikolla "Varjopankkisektori" jossa selittelin takaisinostosopimuksen kautta rahan luontia ja muuta teknistä tuubaa. Kyllästyin omaan tekstiini ja tein tämän Monti-blogauksen.

Ehkä keksin siihen mielenkiintoisen kulman viikon loppupuolella ja palaan astialle.

PS. Hyvänä puolena varjopankkisektorin kaatuessa varjoissa vaikkapa mainitsemaasi vivutukseen, sen pelastus on usein yksityistä rahaa niinkuin vaikkapa Knight Capitalin tapauksessa.

Jari Reinikka

Toivottavasti löydät. Olis nastaa päästä lukemaan aiheesta suomenkielellä. Ei oikein tuo munkkilatina aina avaudu englannilla.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Yleisön pyynnöstä vedin natsikortin esiin ja määrittelin varjopankkisektorin:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1135...

Sirpa Abdallah

Monti on todellakin pesunkestävä pankki-/rahataloutta edustava ja siinä samalla Italian etuja ajava talousmies. Kun meiltä näyttäisi puuttuvan yhtä pätevät talousmiehet päättävistä elimistä ja myöskin neuvonantajista (tarkoitan virkamiehiä),niin eipä liene paljon oman maan etujen ajamisestakaan kysymys. Peesataan Merkeliä ja Saksaa. Saksalaiset tunnetusti ymmärtävät rahan päälle. Miksi heillä olisi muuta mielessä kuin myös omat edut?

Näin Suomea taidetaan hämätä maksumiehen roolissa jollei ymmärretä hypätä ajoissa pois "hännystelijän roolista".

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Saksalaisten peesaus on ollut järkevää siinä suhteessa että he ovat tarkkoja siinä että he eivät halua menettää kovaa budjettirahaa EVM:n ja ERVV:n kautta kuin niin paljon kuin on heidänkin pankki- ja talousvakautensa vuoksi järkevää.

Kovan euron politiikassa heidän intressinsä eivät ole samat kuin Suomen intressit, jossa hyvä mittatikku olisi pyrkiä pitämään euro hitusen heikompana kuin kruunu. Hollanti ja Ranskakin ovat paremmin Suomen kulmilla euron rahapolitiikan suhteen kuin Saksa (mutta näillä on myös suuret pankki-intressit).

Keskuspankkirahan käyttö on mielestäni parempi lopputulema kuin EVM/ERVV-rahan käyttö, mutta sitäkin voitaisiin tehostaa neuvottelemalla keskuspankkiraharuisketta Suomen suuntaan eikä vain kriisimaihin (mutta meidänkin riskillä). Nythän tätä keskustelua ei edes ole aloitettu. Toki EKP:n itsenäisyyttä pitää kunnoittaa, mutta kyllähän EKP ottaa poliittista marssijärjestystä mielummin kuin antaa euron hajota. Työpaikkahan siitä menisi alta.

Sirpa Abdallah

En oikein jaksa uskoa EKP:n kohdalla Suomen neuvottelutaidon olevan kovinkaan korkealla tasolla. Mikähän mahtaakaan olla SP:n pääjohtaja Liikasen taito valtion ja koko EU:n rahatalouden kokonaishallinnassa? Vertaan vain tässä noiden suurempien ja talousvaikeuksienkin kanssa painivien maiden johtotason taloustieteilijöihin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_Liikanen

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Liittyen tuohon Sami Miettisen blogin viimeiseen linkkin, EKP:n non-standard monetary policyyn, kysyisin tyhmänä, mitä ovat nämä: Covered Bond Purchase Programme 1 ja 2?

1) Onko CBPP2:ssa kyse vain edellisen eli CBPP1:n laajennuksesta vai ovatko ne toisistaan irrallisia?
2) Ovatko nämä EKP:n jäsenkeskuspankkien (EKP:n neuvoston) itsenäisesti päätettävissä olevia ohjelmia vai operatiivisen johdon itsenäisesti ratkaistavissa?
3) Millaisesta suuruusluokasta on kyse?

Yritän ymmärtää, jos joku vähän valaisisi:)
LISÄYS sirpa Abdallahin edellisen kommentin jatkoksi:
Millaista euro-17 kriisiasiantuntemusta SP:n toiminta ja lausunnot kuvastavat?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Nämä ovat katettujen joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelmia, eka näyttäisi olevan 55 mrd € ja toka 14,6 mrd €.

EKP haluaa ostaa epästandardiin jälkimarkkinasalkkuunsa vain hyvälaatuisia arvopapereita joita ennen olivat Euroalueen valtioiden velkakirjat, mutta nyt tietysti ne ovat osa aika huteria.

Katetut joukkovelkakirjat ovat pankkien omilla asuntolainaportfolioillaan kattamia vakuudellisia velkakirjoja. Mielestäni ainakin suomalaispankkien, vaikkapa OP Pohjolan tai Dansken Suomen tytäryhtiön Sampo Pankki Oyj:n katetut velkakirjat ovat sangen hyvälaatuisia eli pieniriskisiä.

Näiden kahden erillisten ohjelmien ostot ovat ainakin AA-reitattuja ja ostetut jvk:t pidetään eräpäivään saakka salkussa. En näe kovin suurta riskiä, vaikka varmasti ostetun tavaran reittaus on sittemmin romahtanut.

Suomen Pankkia en tunne enkä Liikasta myöskään, joten en voi kommentoida, mutta molemmat ovat mielestäni olleet aika hiljaa julkisuudessa.

Osa Suomen Pankin julkaisuisista on kohtuullisen mielenkiintoisia, mutta ei niitäkään kukaan lehdistössä siteeraa, ei taida monellakaan toimittajalla olla rahapoliittista kiinnostusta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos. Hupimielessa tuli jo ajateltua jopa "salaisia obligaatio-osto-ohjelmia", joihin sana "covered" sopisi myös ihan passelisti:)
Mutta siis julkisia ovat - hyvä niin... Ja verraten pieniä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Heh, tuossa yhteydessä merkitystä haetaan "vakuudellisista bondeista". :)

Sirpa Abdallah

Mitäpä mieltä olet Sami tämän päivän TalousSanomissa olevasta kirjoituksesta, jossa kerrotaan Suomen eroamisesta eurosta saatavan suurta hyötyä?

http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2012/08/08/sa...

Samaisessa nettilehdessä on myös kerrottu Merkelin suostuvan EKP:n bondien ostoista. Ne eivät olisi enää ongelma. Näin se maailma muuttuu "eskoseni".

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/08/08/...

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Ensimmäisen päivän markan vahvistumisen arvioisin itse olevan jotain +0 - +5% luokkaa, ja sitten vaihtelevan Ruotsin kruunun mukaisesti. Kovasti tuo riippuisi minkälainen Suomen Pankin johtoryhmän uskottavuus olisi ja minkälainen sopimus neuvoteltaisiin TARGET2-saatavien muutamisesta SP:n valuuttavarannoksi, joten vaikea arvoida etukäteen.

Pikavoitto vahvistuvan markan kautta on turhan yksinkertainen tapahtumien kuvaus. Euromääräisten vastuiden ja saatavien juoksuaika sekä maksu- ja irtisanomisehdot vaihtelevat hurjasti. Lisäksi jos tässä olisi joku suuri arbitraasin paikka niin sitten ihmiset maksaisivat eurovelkojaan kiihtyvällä vauhdilla, joten markkaa vaihdettaisiin euroihin, joka laskisi markan vaihtokurssia nopeasti. Lisäksi sopimuksiin liittyy myös merkittävä uudelleenmäärittelyriski eurosta markkaan, vaikka sopimuksissa ei erikseen olisi määritelty mitä tapahtuu Suomen virallisen valuutan vaihtuessa. Uudelleenmäärittelyriski on luonteeltaan poliittinen, joten se on varsin ongelmallinen.

Merkelin bondiostomielipide on eri linjoilla kuin Bundesbankin linja. Ymmärrettävästi, sillä Buba joutuisi ottamaan luottotappioriskiä Saksan valtion sijaan (joka kyllä kantaisi EKP:n pääomittamistarveriskiä). Tämä sopii lyhytnäköisille saksalaisellekin politiikolle, jos mahdolliset tappiot jäävät EKP:n tai korkeintaan Buban taseeseen. Näin ei välttämättä ole, mutta voisi olla, jos poliittisesti niin sovittaisiin.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Tuossa on mielestäni aika hyvä linkki. Euron kustannuksista ja mahdollisesta markka-valuutasta.

http://gnseconomics.com/wp-content/uploads/2012/05...

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Tämä oli Tuomaksen tiimiltä hyvä avaava raportti. Hänhän nostaa joskus näitä raporttejaan esille täällä Puheenvuorossakin. Saisi tosin kernaasti kommentoida keskustelussakin enemmän koska hänen kansantalouden tietonsa ovat parempia kuin omani.

Sirpa Abdallah

Juha Kuittinen, Olitko lukenut kommenttiisi linkkaamasta linkin dokumentin alusta kiellon dokumentin julkiseen käyttöön ilman lupaa? Tämä huomioni vain pieneksi vinkiksi mikäli haluat poistaa linkin.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Enpäs lukenut tarkkaan...kiitos. Katsotaan riittävätkö taitoni poistamaan tuon linkin :)

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Linkkiä ei tarvitse poistaa. Kyseinen dokumentti on muutettu täysin vapaasti ladattavaksi ja tallennattavaksi pari kuukautta sitten. Olemme vain unohtaneet poistaan tuon kyseisen disklaimerin. Pitänee tehdä se nyt.

Toimituksen poiminnat