samimiettinen Menestymme kun saamme mitä haluamme, mutta onnellisia olemme vasta kun haluamme mitä saamme

Suomalaisten turvasatamien monet tasot – case Fortum

  • Fortumin vuoden 2011 jvk:n jälkimarkkinakorko on pudonnut vuoden aikana
    Fortumin vuoden 2011 jvk:n jälkimarkkinakorko on pudonnut vuoden aikana
  • Fortumin velan korko ei päätä huimaa
    Fortumin velan korko ei päätä huimaa

Suomen luotettavuus näkyy valtion velkamme negatiivisessa korkotasossa. Suomalaisen osakemarkkinan heiluminen on Puheenvuorossakin heitetty vastaväitteeksi. Löytyykö näiden ääripäiden välistä muita turvasatamia?

Suomalaisten asuntolainat ovat Euroopan halvimpia. Myös hyväriskisten suomalaisyritysten joukkovelkakirjojen korkotaso on ennätysmatala (=hinnat ovat ennätyskorkeita).

Fortum on erinomaisen luottoluokituksen yritys (S&P: A, Moody’s: A2) ja sijoitusriskiltään siis parempi kuin kahdeksan seitsemästätoista Euromaasta ja täsmälleen sama kuin Slovakialla. Slovakian 10 vuoden obligaation korko on 2,98%.

Torstaina Fortum laski liikkeelle miljardin euron kymmenen vuoden joukkovelkakirjan, joka siis erääntyy vuonna 2022. Sen nimelliskorko on 2,25 %. Fortum oli vuonna 2011 laskenut liikkeelle vastaavan 500 miljoonan jkv:n, nimelliskorkona 4,00%. Nyt sen jälkimarkkinakorko on laskenut 2,16%:iin. Jo liikkeellelaskettujen jvk:iden korkotaso on tärkein hinnoitteluperuste uusille joukkovelkakirjoille - tämä suhde piti lähes samajuoksuaikaisen 2012-lainan kohdalla paikkansa, korkoero oli vähäinen. (*) Yhdessä vuodessa Fortumin pitkän koron kustannus on vähentynyt noin -45% tai siis korkomaksu on lähes puoliintunut.

Fortumin liiketoiminnassa ei ole mielestäni tapahtunut suuria muutoksia, joten markkinoiden liike selittää suurimman osan muutoksesta.

Joukkovelkakirjat hinoitellaan Euroalueella ns. koronvaihtosopimusten (mid-)swapkorkotasoon nähden. Fortumin spread (=korkomarginaali swap-käyrään verrattuna) on toki vähentynyt, mutta suurin liike alaspäin on tapahtunut peruskorkokäyrässä. Suomalaiset hyvälaatuiset yritykset siis hyötyvät täsmälleen samoin kuin suomalaiset asuntolainat viitekorkokäyrän tason romahtamisesta.

Huonoriskisemmät Euromaat tai niiden yritykset eivät ole saaneet vastaavaa hyötyä viimeisen vuoden aikana. Velkakirjasijoittajat pitävät juuri Suomesta ja sen hyvälaatuisista yrityksistä. Turvasatamaamme telakoituneet yhtiöt hyötyvät kriisistä.

(*) hyvin tekninen alaviite: Tässäkin 2012 joukkovelkakirjassa näyttäisi olevan hitunen eli pari korkopistettä uusmyyntipreemiota (=new issue premium). Varmaa tämä tosin ei ole koska en ole nähnyt Fortumin sijoitusehtoja, pelkän nimelliskoron 2,25 %. Myös vuoden 2022 viitekorkokäyrä on pari bps:ää vuoden 2021 vastaavan koron yläpuolella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Miellyttävän täsmällistä tekstiä ja faktatietoa. Täysin maallikkona herää oheiskysymyksiä:

- millaiseksi mahtaa uuden joukkolainan reaalikorko sijoittajalle muodostua, eli mikä on velkakirjan tosiasiallinen ostohinta, inflaatio yms? Voisiko reaalikorko olla jopa negatiivinen ja kuka sellaista ostelisi?
- onko laina suunnattu vain suursijoittajille?
- mihinkä Fortum mukaa rahaa tarvitsee? Venäjä-investoinnit matalalla profiililla? Ydinvoimalaa ei lähitulevaisuudessa? Fortum ei juurikaan edistä ns. uusiutuvia ja hajautettuja energioita, pikemminkin on niiden esteenä.
- Fortum jakaa osinkoja noin miljardin vuodessa = saman verran kuin uusi laina.
- kärkkyykö Fortum Fennovoiman hajoamista ja pääsyä uuden ydinvoimalan kimppuun?
- viime päivinä Fortumin osakekurssi on ollut lievässä nousussa. Voisiko Fennovoima-uutiset olla taustalla?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kiitos! Oma oletukseni juoksuajan inflaatiokeskiarvoksi on 2,5%, joten reaalikorko euroissa on negatiivinen. Pieni valuutan uudelleenmäärittelyvoitto on mahdollinen jos euro hajoaa seuraavan 10 vuoden aikana.

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1140...

Fortumin EMTN ohjelma (Euro Medium Term Note) on suursijoittajille tarkoitettu monen jvk:n ohjelma joka perustuu perusesitteeseen ja yksittäisten jvk:iden myynneistä sarjana. Mielestäni Ikävä kyllä yritykset eivät nykyään viitsi tehdä piensijoittajille suunnattuja jvk-esitteitä kun rahat saa vaivattomammin suursijoittajilta. Sama juttu Valtiokonttorin kanssa, eipä obligaatioita myydä piensijoittajille. Harmi juttu minusta, suomalaiset sijoittajat ovat valtionvelkamme rahoittajina pieni vähemmistö.

En tiedä Fortumin strategiasta tai Fennovoimasta. 1 miljardin € laina on normitoiminnankin rahoitukseksi mielestäni sopiva. Sähköyhtiöt voivat olla velkaantuneempia kuin monet muut yritykset, koska tuotot ovat vakaampia. Sijoittajat pitävät näistä utilities-yhtiöistä, joiden osingotkin voivat olla keskimääräistä parempia. Lainaa voi mielestäni ottaa hiukan osinkojenkin maksuun Fortumin velkatasolla.

Sakari Lehtonen

Osakkeenomistajat ja Fortumin palkitsemisjärjestelmässä olevat kiittävät.

Kaukolämmön ja sähkön tuottajana Fortum on jatkuvasti nostanut hintoja rajusti sekä Suomessa että muualla. Viron Pärnussa, jossa pääasiassa asuu eläkeläisiä pienellä eläkkeellä sinnitellen, Fortum juuri nosti kaukolämmön hintaa yli 20%. Ilmeisesti myös muualla.

Suomessa Fortumin hinnankorotukset ovat olleet vuosittain yli 10%

Oli korkotaso mikä tahansa, niin hintoja nostetaan vaikkei liiketoiminta sitä vaatisi koska palkitseminen ohittaa kuluttajan hyvinvoinnin.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

En ole perehtynyt Fortumin hinnoitteluun. Sähkösopimuksia voi vaihtaa melko helposti.

Itse omistan piensijoittajana hiukan Fortumin osakkeita, joten mitä ehkä menetän kuluttajasähköhinnassa, saan toivottavasti hiukan takaisin osakkeiden hinnassa ja osingossa.

Arkipäivän suojautumista siis! (Samalla logiikalla olen omistanut Keskoakin, tosin en omista nyt).

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos tekstistä ja eritoten havainnollsesta käppyrästä.

Kiintoisaa, että v. 2012 pidetään hyvänä turvasatamana sijoittaa Suomeen, vaikkei juuri korkoakaan saisi. Ja tietenkin meille on etuakin ottaa lainaa edullisesti tällä hetkellä - riski kuplasta, jos pikkusormen mukana menee käsi ja koko gubbe: saammeko siis myös ongelmia, vai pysyykö päämme kylmänä?

Motivoiminen säästämään oli eräs lapsuuteni muistoista: säästöpossu, jonka sisältö talletettiin pankkiin ehkä noin 4-5%:n korolle. Ja sitten karttuneilla rahoilla ostettiin yloppilaspuku! :) Tuollainen säästökorko nykyisin, siis 5%, on päiväunta vain, mutta se hullaannuttaisi kyllä säästämään, jos inflaatiokin pysyisi kurissa.

Euroopan mittakaavassa tilanne on todellakin erikoinen: ei meistä taida liittovaltiota tai tulonjakoaunionia vielä pitkään aikaan saada näillä eväillä.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Totta. Sijoittajat ja säästäjät tässä kärsivät "taloudellisesta keskuspankkisorrosta" (financial repression). Eläkerahastojenkin tuotto jäänee kohta matalaksi.

Toivottavasti suomalaisten pankkitilien löyhät rahat sijoittuvat kohtuuviisaasti eikä helppoheikkien strukturoituihin arpajaisiin tai vain kiinteistöihin.

Oletan myös että yritysten tuotto-odotukset sijoitetulle pääomalle kohta putoavat yksinumeroisiksi. Myös palkkakehityksen luulisi jäävän korkotason alle, mutta tämä on ainakin Suomessa pitkä tie.

Toimituksen poiminnat