samimiettinen Menestymme kun saamme mitä haluamme, mutta onnellisia olemme vasta kun haluamme mitä saamme

EKP:n korot linjaan FED:in kanssa - miten setelirahoitus kopioidaan reilusti?

EKP:n korkotaso vihdoinkin linjassa FED:in kanssa - neljän ja puolen vuoden jälkeen

EKP:n ohjauskorko laski 0,75%:sta 0,5%-tasolle. Talletuskorko pysyi 0%:ssa. Euriborit siis jatkavat pohjilla matelua.

USA:n keskuspankki FED laski oman tavoiteohjauskorkonsa 0-0,25% välille jo vuoden 2008 joulukuussa. Kesti siis neljä ja puoli vuotta ennenkuin EKP:n korkovuoristorata saapui pohjille amerikkalaisten vahvasti monetaristisesti elvyttävien kollegoidensa tasolle. Parempi myöhään kun ei milloinkaan.

Ensimmäinen blogaukseni "Mitä EKP voisi tehdä Suomelle?" 5.7.2012 oli ajoitettu edellisen koronlaskun päivälle ja kiittelin Mario Draghin koronalennuslinjaa.

FED:illä on valuuttasodassa yhä määrällinen elvytys-valttikortti (quantitative easing)

Ohjauskoron voi vielä tiputtaa 0,25%-tasolle, ja talletuskorkot voidaan määrätä negatiivisiksi, jolla olisi pankkiveron ominaisuuksia. Näkisin kuitenkin että tehokkain ase valuuttasodassa olisi määrällinen elvyytys, jossa EKP ostaisi suoraan arvopapereita markkinoilta taseeseensa.

Toivoisinkin että mikäli tähän mennään, arvopereita ostetaan kaikista Euro-17-maista pääoma-avaimen suhteessa. Kansalliset keskuspankit voisivat taata ELA-hätärahoituksen tavoin määrällisen elvyytyksen kohteet. Myös arvopaperin tyypin valinta voitaisiin jättää kansallisille keskuspankeille, kuten Suomen Pankille. Muuten kannatan yhä viime vuoden malliani reilulle setelirahoitukselle.

Vakuudelliset velkapaperit voisivat luoda mahdollisuuden ohjata elvytys paremmin talouteen

Reilu EKP-pääoma-avainperusteinen setelirahoitus lisäisi rahan määrää Euroalueella asukasmäärän ja bruttokansantuotteen suhteessa (EKP:n pääoma-avaimen määrittämisperiaatteet). Näin se voitasiin tulkita neutraalina ratkaisuna olevan linjassa EKP:n mandaatin kanssa, jonka voitaisiin tulkita estävän vain yksittäisen maan setelirahoituksen. 

Toinen mielenkiintoinen tie olisi kohdistaa setelirahoitus hyvälaatuisiin vakuudellisiin velkakirjoihin. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi ilmoitti että se alkaa tutkia mahdollisuutta edistää vakuudellisten joukkovelkakirjojen hyytynyttä markkinaa. USA:ssa FED ostaa kiinteistövakuudellisia velkakirjoja (ABS) joka kuukausi 40 miljardia USD pitkäaikaisten liittovaltion velkakirjojen 45 miljardin USD ostojen lisäksi. 

Molemmat kanavat, reilusti toteutettuina, ovat mielestäni parempia kuin viime syksynä esitetetty EKP:n ehdollinen kriisirahoituskanava, OMT, joka kohdistaa setelirahoituksen jo kriisiytyneen maan pelastamiseksi. 

Inflaatio on Euroalueella maltillista - deflaatio ja luottolama ovat todellisia uhkia. Kun nyt EKP:n korkopolitiikka on neljän ja puolen vuoden jälkeen saavuttanut USA:n tason, olisi syytä miettiä miten määrällinen elvytys saadaan samalle tasolle. Valuuttasodassa perässähiihtäjiä rangaistaan reaalitalouden murentumisella.

Toinen tie on toivoa että mm. USA, Japani ja Sveitsi luopuvat vapaaehtoisesti valuuttasodan aseistaan, joihin kuuluu jättimäiset setelirahaostot kansallisesti tärkeiksi katsottuihin arvopapereihin. Tuota tietä odotellessa tosin Euroalueen ulkoilmamuseoituminen kiihtyy...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kommenttini viime heinäkuulta:

"Ei lisättävää, hyvä blogi. Toivottavasti kokki jatkaa tehtävissään."

Tuossapa sitä pulmaa on, miten pelisäännöt setelirahoitukselle. Tarvitsisi varmaankin (luottamukselliset) neuvottelut etukäteen kansallisten pankkien kanssa ja suunnitelman maittain osuuksien käytöstä (aikataulusta). Tuntuisi myös järkeenkäyvältä, että merkittävä osuus käytetään uusien tuotteiden ja muutosprosessien kehittämiseen. Myös omistajavaihdoksia voitaisiin tukea (ostajien rahoitus), koska noin neljännes yrityksitä tarvitsee jatkajan Euromaissa seuraavan 5 vuoden aikana. Tämä on myös valtava mahdollisuus uusien avauksien tehostamisessa. Ja sitten etenkin kriisimaissa sisäiseen elvytykseen (mm. korjausrakentaminen)ja koko euroalueella sisämarkkinoitten osuuden kasvattamiseen. Näin maallikon näkökulmasta.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kiitoksia. Yksi tapa ratkaista ongelma olisi vaatia että seteliraha pitää rahastoida Solidiumin kaltaisiin kansallisiin rahastoihin, jotka sijoittaisivat lähinnä joukkovelkakirjoihin oman maansa sisällä, tai ainakin euromääräisiin sijoituksiin Euro-17-maissa.

Luulen että Euroalueen suurille ja heikoille maille mieluisampi samanhenkinen malli olisi antaa EVM:n tehdä sijoitukset keiretsu-tyyliin.

Tässä pohdintaani näistä vaihtoehdoista, joista kansalliset rahastot olisivat ilman muuta reilumpi ratkaisu:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1123...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

EKP pitää kesäkuussa konferenssin QE:sta. http://www.ecb.int/events/conferences/html/2013_ws...

EKP-mandaatin rikkominen ennen Saksan vaaleja tuntuu hyvin kaukaiselta ajatukselta. Käytännössä tultaneen löytämään ns. eurooppalainen (lue= sääntörikkomus/kiertäminen) versio QE:sta, joka voisi hyvinkin olla ABS-paketoinnin ja niiden pakettien EKP:lle panttaamisen helpottaminen.

Rahapolitiikka ei voi näin syvässä kuopassa korvata budjettipolitiikkaa. Yhdysvallat ovat poliittisista syistä liukumassa Euroopan alkuperäiseen virheeseen, ts. tekemässä budjettileikkauksia, ja kasvu sakkaa heti. On jopa mahdollista, että perjantaina Euroopan Komission julkaisema Spring Economic Forecast heittää sen verran huonot luvut silmille, että kevät menee maakohtaisten tavoitteiden uusiksi kirjoittamiseen, mikä tarkoittaisi austerity-politiikan merkittävää loiventamista.

Nurinkurisesti voi siis käydä niin, että seuraavaksi Eurooppa kokeilee fiskaali-ja rahapolitiikan yhteisvaikutusta ja ottaa pienen kasvuloikan. Takana höökii tietenkin muitakin ongelmia, kuten keskeneräinen velkojen yhteisvastuullistaminen ja takaaminen - ja ilmeisesti Eurooppaintoilijoita pelottaa, että kuvioita ei saada valmiiksi ennenkuin äänestäjät hoksaavat, että jotain tapahtuu.

EDIT: tämä Samille: http://www.tradingfloor.com/posts/ecb-afterthought...

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kiitoksia. Samaa mieltä Saksan lukkoasemasta, mutta näkisin että koko Euro-17-alueen laajuinen setelirahoitus voisi olla saksalaisillekin hyväksyttävää koska silloin myös "saksalaissäntilliset hyveelliset" saisivat rahamannaa taivaasta. Voisivat rahalla vaikka uudistaa autobahninsa tai jotain siellä hyväksyttävissä olevaa "ei-syntistä-kulutusta".

Taidan kirjoittaa noista vakuudellisista joukkovelkakirjoista erillisen blogauksen kunhan olen perehtynyt linkkkiisi.

Luottomiehet ry pyysi minua kirjoittamaan miksi Suomen jvk-markkinoiden perusinfrastruktuuri on kehittymätöntä ja mitä asialle pitäisi tehdä. Tässä osittainen vastaukseni. Pitää tehdä kuten toimivat markkinat, eli esim. Norja ja USA tekevät:

http://www.luottomiehet.fi/files/suomen_joukkovelk...

ulf fallenius

Koronlasku oli selvä viesti siitä että kriisi on syventynyt ja reillusti.Tämä Eurooppa lama on niin väärässä suunassa että ilman suuria muutoksia niin euro on mennyttä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Itse eu usko rahamarkkinavetoisen setelirahoituksen tehokkuuteen. Sitä on nyt tehty jo jonkin verran, ja sen toivottu elvytysvaikutus on jäänyt syntymättä pankkien paikatessa vakavaraisuuttaan tuon rahoituksen turvin. Toisin sanoen, juuri mitään ei ole tihkunut reaalitalouteen.

Mutta elvytystä varten luodut lainat jotka sovitaan nollattavaksi voisivat toimia paremmin. Se mitä Euroopan poliittisen- ja pankkieliitin suunnalla pitäisi myös tapahtua on inflaatiomöröstä luopuminen. Hallittu inflaatiota luova setelirahoitus on kolmas tie niiden kahden eli supistuvaan talouteen vievän säästöpolitiikan ja hillittömän velkaantumisen rinnalla.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Marko,
tarkoittanet tuota 1000 miljardin ruiskausta. Kyllä mm. meidän teknologiateollisuus on vahvasti sitä mieltä, että sillä estettiin Lehmans tyyppinen syöksy tilanteessa missä elvytyvaroja ei olisi ollut. Ja nythän niitä on maksettu mm. saksalaispankkien toimesta takaisin tammikuusta alkaen. Kysyntää raskaan sarjan vientipuolella ei yksinkertaisesti ole niinkuin ei Suomessakaan, joten rahaa ei kysytä myöskään investointeihin.

Ja nyt huomioitava myös liikepankeille kohdistetut vaateet omavaraisuuden nostamisesta sekä riskipitoisten lyhyitten lainojen vähentämisestä. Lainanantokapasiteetti on pienentynyt ainakin 50 %, jota kestää jonkin aikaa. Se kurittaa, mutta eihän tästä mitään tulee jos elettäisiin edellleen kuin possut vatukossa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

En sinällään halua vähätellä omavaraisuuden parantumisen hyödyllisyydestä, mutta pidän tuota kautta tapahtuvaa setelirahoitusta vain tehottomana tapana elvyttää. Vaikka pankkien ongelmalainojen ostaminen olisikin hyödyllistä, olisi saman summan käyttäminen elvytykseen paljon hyödyllisempää ja tehokkaampaa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Pankkien pääomavaatimusten korottaminen Baselin kautta tulee kyllä melkoisen mielenkiintoiseen aikaan. Alhaisella korkotasolla ja luottolamassa pankkien tienausmahdollisuudet ovat melko minimaaliset. Inflaatio ratkaisisi tämänkin ongelman, ja pienentäisi pankkien pääomitustarpeita.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #10

Kerropa Juhani, miten inflaatio (joka tapauksessa hidas prosessi) nostaa vakavaraisuutta pankkisektorilla edes lähellekään niitä tavoitteita joihin pyritään. Ja edelleen nykyisen 2 %:n ydinpääoman (CET1) nostoa 7%:iin. Pidätkö näitä Basel linjauksia järkevinä?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #19

Pankkien tienausmahdollisuuteen se vaikuttaisi, lauserakenteeni hieman epäselvä. Korkotason siirtyminen inflaation kautta pois nollan pinnasta mahdollistaisi perinteisen bisneksenteon pankeille. Kun pankit alkaisivat olla perusliiketoiminnassaan taas tuloksenteon parissa, olisi samalla huomattavasti helpompaa löytää niihin pääomittajia järkevään hintaan.

Baselin osalta en kommentoi: sen merkitys on huomattava, mutta ihan kaikkea en pysty seuraamaan, joten pitää mennä leipälaatikon ääntä kohti :)

Olen ottanut sen kannan toistaiseksi, että on ihan yksi ja sama mitä Baselissa lukee, sillä niitä ehtoja ei tulla noudattamaan tai niiden käyttöönottoa viivästytetään sen mukaan, mitä pankit milloinkin katsovat tarkoituksenmukaiseksi. Siellähän se poliittinen päätöksentekokoneisto makaa. Saatiin eurokriisikin aikaiseksi, ettei pankinjohtajien urakehitys kärsisi ;)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Marko, olen samaa mieltä kanssasi, mutta poliittisista syistä ei tietenkään voida kokeilla. Velkojen anteeksianto ja monetisointi yhteisestä kassasta herättäisi ärripurria ns. asiansa hoitaneissa maissa. Olisi tietenkin syytä muistaa, että ne ns. asiansa hoitaneet maat kantoivat ihan vapaaehtoisesti ylijäämänsä noihin nykyisiin kriisimaihin.

Niin kauan kun tässä kriisissä osoitetaan jotain Espanjaa syyttävällä sormella, eikä Commerzbankin lainaosastoa, kriisiä ei saada ratkaistuksi. Erityisen tärkeää tämän nykyisen "velallisen vika kaikki"-linjan ajaminen on a) Merkelin vaalikampanjalle b) ydinmaiden pankeille, että välttyvät luottotappioilta c) Saksan ja Ranskan kriisilaskun pienentämiselle, että esim. Suomi saadaan osallistumaan laskuun d) liittovaltion vastustuksen torjunnalle.

Koska yhteisvastuullistaminen on jo edennyt pitkälle ja pankkien luottoriskit ovat jo minimoitu, aletaan ehkä päästä lähemmäksi tuota varsinaista ratkaisua.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kaikki Euroopan maat ehkä Viroa lukuunottamatta ovat velkaantuneet. Velkojen anteeksianto kunkin maan rahoitusosuuden tai bkt:n mukaan turvaisi tasapuolisuuden jolloin yhteinen velkataakka kevenisi ja elvytystä voitaisiin harjoittaa niin, että Euroopan talous saataisiin kasvu-uralle. Eli anteeksiantoa ei pidä tehdä velkamäärän mukaan vaan talouksien koon mukaan.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hei,

Velkoja voi antaa anteeksi joko 1) itse eli hyväksymmällä yhden päivän aikana vaikkapa -40% menetyksen pääomalle ja koroille, tai sitten voi 2) pakottaa kolmannen tahon antamaan niitä anteeksi.

Pakottamiskorttia voi koittaa "vapaaehtoisesti" kuten tehtiin Kreikassa yksityissijoittajien kohdalla Kreikan lain alaisissa velkakirjoissa (tämä ei jostain syystä koskenut ERVV:n, valtiollisten bilateraalien tai EKP:n tukisijoituksia). Mielestäni reilumpi tapa olisi 3) vetää velallisen kaikki velat velkajärjestelyyn jossa kaikki menettävät esim. -40% sijoituksestaan/tukirahastaan tasapuolisesti eli pari passu periaatteella.

Mikäli kansallisvaltiolla on oma keskuspankki kuten vaikkapa USA:ssa kaikki on helpompaa. Siellä FED on ostanut suuren osuuden (kaiketi yli 25%) yli 10 vuoden liittovaltion velkakirjoista muilta sijoittajilta omaan taseeseensa juurikin määrällisen elvytysohjelmansa kautta. Tässsä tilanteessa kirjanpito voidaan jossain vaiheessa vetää suoraksi ja antaa oikeasti anteeksi USA:n liittovaltion velat. Tämä voi tapahtua yksinkertaisesti siten että niiden maksuaika venytetään äärettömyyteen kunhan korko on ensin saatu runtattua naurettavan pieneksi. Tästä ei olisi iso askel kokonaan mitätöidä (-100%) velkakirjat molemmista taseista.

Euroalueella tämä ei toimi yksittäisten maiden kohdalla, koska kyseessä olisi tulon- ja velan siirto Euroalueelta kollektiivisesti tuhlaajamaalle. Mutta mikäli sama tehdään mallini mukaisesti koko Euro-17-alueelle EKP:n pääoma-avaimen suhteessa, voitaisiin tehdä paljon poliittisesti hyväksyttävämpi päätös antaa kaikkien 17 Euromaan setelirahoitusvelat anteeksi tai pidentää niiden maksuajat äärettömyyteen.

Näin 1000 miljardin euron EKP:n setelielvyytyspaketista Suomikin saisi vastikkeetta 18 miljardia euroa elvytykseen 1,8% EKP:n pääoma-avaimen mukaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kivelä, kehotan katsomaan jo kriisin alussa esiintyneeseen kuvaan. Poimin sen aikanaan talteen Zerohedgeltä, vaan nyt en enää muista oliko tuo heidän tekemänsä, vai joltakulta lainaamansa.

Tuossa on melko pitkälti syy siihen, miksi täällä on ollut hieman nihkeää luottolamailua. Jos noiden pankkien mustat täplät noissa pallukoissa olisi edes hieman suurempia niin ongelma olisi paljon pienempi. Pankit ovat tästä syystä myös pyrkineet korjaamaan omia taseitaan, yleisesti Euroopassa kotitaloudet ja yritykset tekevät samaa (kehotan tutustumaan Nomuran analyytikon Richard Koo:n "tasetaantumaan" = Balance sheet recession).

Mitä enemmän Euroopassa vain säästetään sitä suurempi osa tuon kuvan väripallukoista tulee sisältämään täyttä turskaa.

Kehottaisin näin yleisesti (ei kohdistu Kivelään mitenkään) pohtimaan perin huolellisesti, josko tässä olisi ihka aito eurooppalainen pankkikriisi menossa.

Nimittäin jos tällaiseen diagnoosiin päädyttäisiin sen sijaan, että on liikaa velkaa kriisimailla, niin ratkaisuakin voisi hakea tätä uutta katsontakantaa vasten. Se kriisimaiden ylivelkaisuus ei ole tuottanut haluttuja ratkaisuja. Ne ongelmat ovat itse asiassa vain pahentuneet. Taudinkuvaukseen tarvitaan joku muu diagnoosi.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Globaali ongelma jossa rahoitusmarkkinat ja reaalitalous ovat erkaantuneet liian kauas toisistaan. Tosin kannattaa muistaa, että sama rakenne myös osittain loi sen nousun josta saimme nauttia pitkään.

Tällä hetkellä tuo reaalitaloutta uhkaavan stagnaation vaara täytyy kuitenkin poistaa ensin. Muuten tulee liian rumaa jälkeä. Olin kriisin alussa toivekas sen suhteen, että tämä kenties johtaisi merkittäviin rakenteellisiin uudistuksiin, mutta valitettavasti valittiin pankkitukien muodossa nykyjärjestelmän pönkittäminen. Mielestäni olemme kuitenkin kriisin torjuntatoimissa edenneet liikaa jotta merkittävää uudistusta olisi enää luvassa. Toivottavasti tulevan kasvun aikana asiaan tartutaan, mutta suoraan sanottuna en ole optimistinen sen suhteen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #15

Olette varsin oikeassa asioiden priorisoinnissa. Nyt siihen on kaksi reittiä:

1) Jatkaa tästä samalla menolla kuin viime vuosikymmenelläkin (ehkä vähän vähemmän hurlumheitä). Tehdään ennemminkin niitä uudistuksia.
2) Tunnustaa, että meni pikkaisen överiksi ja nyt pitää alaskirjata melkoinen määrä näitä hurlumhei-aikaan tehtyjä, jo toivottomiksi laskettuja luottoja.

Ykkösvaihtoehdossa on se ikävä puoli, että ne velkamäärät kasvavat. Samalla perusrakenteet toki tervehtyisivät. Velkamäärien kasvu on sinänsä ikävää, kun euromaat velkaantuvat ulkomaan valuutassa (teknisesti).

Kakkosvaihtoehtokaan ei ole ongelmaton. Siinä tulee varmasti hurjia puheita moraalikadosta, ja saataviaan menettävät tahot tietysti loihtivat Lehmaneja otsikoihin minkä kerkeävät. Uudistuksia pitäisi silti tehdä. Ongelma muodostuu tässä myös sitä kautta, ettei ole aivan varmaa miten euromaiden seuraavien kuukausien rahoitus hoituisi. Tappioiden jälkeen ei ihan heti olla välttämättä iskemässä uutta rahaa kiinni markkinoiden puolelta. Kuitenkin, EKP:n lupauksella tässä on toistaiseksi menty kuitenkin. EKP voisi pitää lupauksensa, jos rakennemuutoksia tehdään. Näin vältyttäisiin samanaikaisesti reformien ja vyönkiristelyn summasta, joka on ollut aika kaameaa katseltavaa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hyvä analyysi tilanteesta.

Meillä on kaksi vaihtoehtoa. Joko Saksa taipuu, tai sitten Saksa ei taivu.

Jälkimmäinen linja on toistaiseksi pitänyt paikkaansa. Ja aivan yllätyksellisesti se syksyllä alkavaksi määritelty talouskasvu siirtyykin taas hieman tuonnemmaksi. Kas kummaa.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Juu, Saksa tässä määrää miten mennään.

Saksa ei ole taipunut, mutta sitten kun se taipuu, minua pelottaa että valitaan jälkimarkkinaosto-ohjelman (SMP) kaltainen kriisimaihin pelkästään sijoittava tie, jolla ostellaan isojen Euromaiden kriisimaa-arvopapereita EKP:n taseeseen. Toisaalta myös EVM:n elvyytysostot EKP:n rahoittamana on toinen mahdollinen mielestäni väärä taipumisen tie.

Olisi mielestäni toivottavaa että 3) Saksa taipuu, mutta taipuu koko Euroaluetta hyödyttävään EKP:n elyvytykseen. He ovat niin ahtaalla rahapolitiikan Saksan kannalta liiallisen löysyyden kanssa että eivät halua Saksan kuplaantumisriskin vuoksi löysentää liekaa muuallakaan. Tämä on valitettavaa valuuttasodan riehuessa. (Ilman valuuttasotaa moinen periaatteellisuus olisi vain järkevää)

Toimituksen poiminnat