EKP:n korot linjaan FED:in kanssa – miten setelirahoitus kopioidaan reilusti?

EKP:n korkotaso vihdoinkin linjassa FED:in kanssa – neljän ja puolen vuoden jälkeen

EKP:n ohjauskorko laski 0,75%:sta 0,5%-tasolle. Talletuskorko pysyi 0%:ssa. Euriborit siis jatkavat pohjilla matelua.

USA:n keskuspankki FED laski oman tavoiteohjauskorkonsa 0-0,25% välille jo vuoden 2008 joulukuussa. Kesti siis neljä ja puoli vuotta ennenkuin EKP:n korkovuoristorata saapui pohjille amerikkalaisten vahvasti monetaristisesti elvyttävien kollegoidensa tasolle. Parempi myöhään kun ei milloinkaan.

Ensimmäinen blogaukseni ”Mitä EKP voisi tehdä Suomelle?” 5.7.2012 oli ajoitettu edellisen koronlaskun päivälle ja kiittelin Mario Draghin koronalennuslinjaa.

FED:illä on valuuttasodassa yhä määrällinen elvytys-valttikortti (quantitative easing)

Ohjauskoron voi vielä tiputtaa 0,25%-tasolle, ja talletuskorkot voidaan määrätä negatiivisiksi, jolla olisi pankkiveron ominaisuuksia. Näkisin kuitenkin että tehokkain ase valuuttasodassa olisi määrällinen elvyytys, jossa EKP ostaisi suoraan arvopapereita markkinoilta taseeseensa.

Toivoisinkin että mikäli tähän mennään, arvopereita ostetaan kaikista Euro-17-maista pääoma-avaimen suhteessa. Kansalliset keskuspankit voisivat taata ELA-hätärahoituksen tavoin määrällisen elvyytyksen kohteet. Myös arvopaperin tyypin valinta voitaisiin jättää kansallisille keskuspankeille, kuten Suomen Pankille. Muuten kannatan yhä viime vuoden malliani reilulle setelirahoitukselle.

Vakuudelliset velkapaperit voisivat luoda mahdollisuuden ohjata elvytys paremmin talouteen

Reilu EKP-pääoma-avainperusteinen setelirahoitus lisäisi rahan määrää Euroalueella asukasmäärän ja bruttokansantuotteen suhteessa (EKP:n pääoma-avaimen määrittämisperiaatteet). Näin se voitasiin tulkita neutraalina ratkaisuna olevan linjassa EKP:n mandaatin kanssa, jonka voitaisiin tulkita estävän vain yksittäisen maan setelirahoituksen. 

Toinen mielenkiintoinen tie olisi kohdistaa setelirahoitus hyvälaatuisiin vakuudellisiin velkakirjoihin. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi ilmoitti että se alkaa tutkia mahdollisuutta edistää vakuudellisten joukkovelkakirjojen hyytynyttä markkinaa. USA:ssa FED ostaa kiinteistövakuudellisia velkakirjoja (ABS) joka kuukausi 40 miljardia USD pitkäaikaisten liittovaltion velkakirjojen 45 miljardin USD ostojen lisäksi. 

Molemmat kanavat, reilusti toteutettuina, ovat mielestäni parempia kuin viime syksynä esitetetty EKP:n ehdollinen kriisirahoituskanava, OMT, joka kohdistaa setelirahoituksen jo kriisiytyneen maan pelastamiseksi. 

Inflaatio on Euroalueella maltillista – deflaatio ja luottolama ovat todellisia uhkia. Kun nyt EKP:n korkopolitiikka on neljän ja puolen vuoden jälkeen saavuttanut USA:n tason, olisi syytä miettiä miten määrällinen elvytys saadaan samalle tasolle. Valuuttasodassa perässähiihtäjiä rangaistaan reaalitalouden murentumisella.

Toinen tie on toivoa että mm. USA, Japani ja Sveitsi luopuvat vapaaehtoisesti valuuttasodan aseistaan, joihin kuuluu jättimäiset setelirahaostot kansallisesti tärkeiksi katsottuihin arvopapereihin. Tuota tietä odotellessa tosin Euroalueen ulkoilmamuseoituminen kiihtyy…

samimiettinen
Sitoutumaton Helsinki

Olen #neuvottelijat-yhteisön moderaattori ja ylläpidän keskimääräisen suosittua #neuvottelija tube- ja podcast-kanavaa.

Olen toinen Uusi neuvotteluvalta (WSOY) sekä Neuvotteluvalta - Miten tulen huippuneuvottelijaksi? (WSOY, 5. painos) kirjoittajista. Osallistuin myös Euron tulevaisuus ja Miten Suomi voidaan pelastaa (molemmat Libera) kirjojen kirjoittamiseen.

Olen poliittisesti sitoutumaton mutta arvostan yli puoluerajojen kansallisesti hyviä neuvottelijoita. En anna sijoitussuosituksia ja mielipiteeni ja mahdolliset virheet ovat omiani.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu