*

samimiettinen Menestymme kun saamme mitä haluamme, mutta onnellisia olemme vasta kun haluamme mitä saamme

Bitcoin on kuoriarvopaperi jolla on hinta

  • Bitcoinin kelpoisuus määrittää sen hinnan
    Bitcoinin kelpoisuus määrittää sen hinnan

Concerted Action on kuvannut mielestäni hyvin kryptorahojen kuten Bitcoinin ja Dogecoinin hinnanmuodostusta.

Hinta<>Arvo

Kyseessä on nimenomaan hinnanmuodostus eikä arvonmuodostus. Hinta muodostuu siksi että Bitcoinilla halutaan käydä kauppaa reguloimattomien vaihtopisteiden kautta ja jotkut palveluntarjoajat hyväksyvät niitä maksuvälineiksi. Neuvottelutoimeksiannoissani joudun toisinaan käymään pitkiäkin keskusteluja asiakkaiden kanssa hinnanmuodostuksesta. Se irtaantuu toisinaan täysin arvosta, esimerkiksi kun kysyntä ylittää moninkertaisesti tarjonnan.

Concerted Actionin artikkeli kuvaa miten kirjanpidollisesti kryptoraha on kuin täysin tyhjä kuoriyritys, joka siitä huolimatta on kaupankäynnin kohteena. Tällaisia yrityksiä on löytynyt mm. Intian pörsseissä, joissa regulaatio on heikkoa.

Kuvitteellisen kryptorahayrityksen markkina-arvon nousu näkyisi kirjanpidollisesti kuoriyrityksen oman pääoman kasvavana negatiivisuutena. Esim. Bitcoinien louhinta taas on ilmaista työtä, jota suurta laskentatehoa käyttävät tietokoneet tekevät ilmaiseksi kuoriyritykselle. Tämäkin työ lisää oman pääoman negatiivisuutta. Koska Bitcoin ei kuitenkaan ole reguloitu kirjanpitovelvollinen yritys (se ei ole mikään yhtiömuotoinen rakenne), tämä negatiivinen oma pääoma ei ole kenenkään vastuulla eikä sitä missään myöskään raportoida. Tiedotusvelvollisuutta ei ole kenelläkään.

Artikkelin mielestä kryptoraha on lähellä dotcom-kuplayritystä. Yrityksellä ei ole juuri toimintoja, mutta silti sen osakkeella käydään kauppaa, jossa kaupat maksetaan ”oikealla” rahalla hinnalla jonka ostajat ja myyjät keskenänsä päättävät.

Kryptorahan hinnanmuodostus perustuu pitkälti kaupankäyntimahdollisuuksiin

Kiinan päätös kieltää Bitcoin-palvelut renminbeillä oli osaltaan romauttamassa Bitcoinin hinnan noin puoleen. Onkin oletettavaa että tulevaisuudessakin kryptorahojen hinnan kehittymisen tärkeimpiä määrittäjiä on se kuinka moni markkinapaikka on valmis vaihtamaan FIAT-valuuttoja bitcoineiksi ja sallivatko kansallisvaltiot tämän vaihdon vai eivät. Yksi helsinkiläinen automaatti ei ainakaan riitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju

Yhden bitcoinin omistin keväällä 2013, sitten sekin varastettiin.
Tappio, mikä tappio!

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Traagista. Sitä sattuu. Milkywaymasta-niminen kaveri nappasi TV-ankkurin bitcoinit suorasta lähetyksestä :)

http://news.yahoo.com/news-anchor-receives-bitcoin...

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju

Toiset ne osaa ja toiset viisastuu vahingosta.

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju

"Bitcoinin kelpoisuus määrittää sen hinnan"

Kelpoisuus eli...? Eikö kysyntä?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

No juu, kysyntä loppuviimeksi mutta kysyntää ei synny jos Bitcoin ei kelpaa.

Kelpoisuudella tarkoitin lähinnä kaupankäyntikelpoisuutta eli paikkoja joissa Bitcoinit voidaan vaihtaa FIAT-rahaksi kuten euroiksi tai dollareiksi. Renminbiin vaihdettavuus tapettiin pari viikkoa sitten aika lailla Kiinan päätöksellä.

Toiseksi bitcoinit kelpaavat maksuksi joistakin palveluista ja tavaroista. Kuitenkin kauppias on oletettavasti verovelvollinen jollakin FIAT-raha-alueella ja maksaa (ainakin joskus) verot vaihtamalla bitcoinit vaikkapa euroiksi. Jos hän ei pystykään tekemään tätä koska vaihtopaikkoja ei ole tai niitä ei sallita, hänellä on vero- ja kirjanpidollinen ongelma. Kansallisvaltiot näyttävät siltä että tuskin haluavat lievittää tuota ongelmaa tekemällä Bitcoinista muihin ulkomaanvaluuttoihin verrattavan kirjanpitovaluutan. Tosin Sveitsi taitaa harkita tällaista:

http://www.coindesk.com/swiss-lawmakers-bitcoin-fo...

Veikko Korhonen

Minä vertaisin Bitcoineja Habbo-hotellin virtuaalisiin huonekaluihin. Niitäkin voidaan ostaa oikealla valuutalla, mutta reaalielämässä virtuaalihuonekaluilla ei paljon mitään tee.

Joku Bitcoineilla tekee rahaa ja paljon. Ainakaan Winklevossin kaksosilla ei tule koskaan olemaan pikkurahan puutetta.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Pelivaluutat taitavat olla yksisuuntaisia: Habbo Hotelin, Clash of Clansin tai Second Lifen virtuaalirahat jäävät kiikkiin eli niitä ei kai voi vaihtaa euroiksi tai taaloiksi takaisin?

Bitcoinista pääsee eroon vaihtopaikkojen kautta, ellei sitten Kiinan kaltainen rajoittava toiminta yleisty muuallakin.

En ole kuullutkaan näistä veljeksistä? Ovatko jotain varhaisen vaiheen Bitcoin-sijoittajia?

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Veljekset ovat ne, joilta Zuckenberg "varasti" Facebookin idean. He eivät ole erityisen varhaisen vaiheen sijoittajia, mutta ovat tehneet siitä huolimatta melkoisen tilin Bitcoinilla.

Bitcoinin vaihto onnistuu myös vertaisvaihdolla.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

On olemassa myös pelejä, joissa vaihtosuuntaus on molemmin puolinen. Ensimmäinen, mihin törmäsin aikoja sitten oli Entropia Universe, jossa ihan oikeasti aikuiset ihmiset maksavat tuhansia dollareita (USD) pelissä sijaitsevista pikselikiinteistöistä jne.

Kokeilin peliä, jossa ei voi tehdä juuri mitään "ilmaiseksi", vaan kaikki resurssit ovat maksullisten laitteiden takana. Resursseja voi toki ostaa ja myydä muille pelaajille, mutta automaattisen "raaka-ainepörssin" käyttökustannukset ovat huimat, välistä vedetään ja paljon.

Ei siinä mitään, suhtaudun peliin kuin vaikkapa RAY:n hedelmäpeliin, jossa satunnaisella tuurilla voi voittaa paljonkin, mutta järjestelmä on tehty niin, että palautusprosentti on pienempi. Pelissä voi tällä tavoin teoriatasolla ajatella "voittavansa" vain kauppaa käymällä, ja sen kyllä huomaa. Kaupustelijoita on paljon, mikä tietysti tekee hinnanmuodostuksesta mielenkiintoista seurattavaa.

Lisäys: Toinenkin tapa voittaa pelissä on luonnollisesti puhdasoppinen valuuttakurssivoitto, koska pelin "virtuaalivaluutta" on pegattu USD:in. Toisaalta vaihtokustannukset ovat suurempia kuin vaikkapa pankkien tarjoamilla valuutanvaihtopalveluilla, mutta mainittakoon tämä metodi tässä, koska muutoin siitä joku joka tapauksessa huomauttaisi. ;)

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #21

Hauskaa. Pääsisikö €1000:lla Entropia Unviersen 1%-klubin jäseneksi? :)

Sehän näissä free-to-play-but-costs-you-plenty-to-succeed-peleissä koukuttaa. Pääsee kukkulan kuninkaaksi/kuningattareksi pienemmällä rahalla kuin tosimaailmassa!

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #22

Vaikeata sanoa. Itse olen vuosien saatossa lykännyt peliin ehkä n. 150 euron edestä (mutta vain silloin, kun EURUSD > 1,4) ja pelannut sitä aivan kuin hedelmäpeliä. Suurin "voittoni" on noin 30 USD:n arvoinen malmilöydös. =) Tästäkin toki sai markkinoilla paremman hinnan, sillä tuo n. 30 USD oli pelimekaniikassa ns. takuurahaa, eli jos sen "myi pelille" niin siitä sai niin paljon virtuaalivaluuttaa takaisin.

Tunsin pelin kautta monia suomalaisiakin, jotka kuluttivat malminhakulaitteisiin satoja euroja - lähes päivittäin.

Nyttemmin ei ole oikein aika enää riittänyt tuohon, ja mikäli pelitilini on edelleen tallella niin on siellä hieman kehittynyt hahmo ja jonkin verran "omaisuutta".

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Minä vertaisin Bitcoinia - jos moinen analogia pitää tehdä - Habbo-hotelliin, sillä se ei ole pelkästään valuutta (huonekalu), vaan transaktiotekniikka ja sen arvo on sidoksissa paljolti juuri tähän. Voit koittaa ottaa yhteyttä johonkin softataloon ja kysellä hintoja vastaavalle ja saatat huomata, että pelkkä koodin hinta on jo aika kova puhumattakaan siitä, että sitä kukaan alkaisi käyttää.

Perään voisit määritellä toki oikean valuutan ja miten se on ratkaisevasti erilainen kuin virtuaalivaluutta. Väitän, että se, että saat automaatista paperilappuja joihin on printattu numeroita, ei vielä tee valuutasta oikeaa.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hyvä pointti, tosin kyllähän dotcom-yrityksiäkin löytyy joissa on kehitetty jotain hyvää ja kaunista sadoilla miljoonilla FIAT-euroilla, mutta joiden arvo on nolla, vaikka välillä hinta olikin miljardeja.

Rahajärjestelmän arvo tulee mielestäni aika paljon siitä mihin kansantalouteen se on sidottu. Tässä on yksi FIAT-rahajärjestelmä euron raha-tasoista M0, M1, M2 ja M3:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1134...

Oleellista on että euro on laillinen valuutta, jolla maksetaan verot, pyöritetään kirjanpidot ja maksetaan palkat, ostot ja palvelut. Näitä ei voi tehdä (vielä) Bitcoinilla. M1-pankkitilirahaa käytetään yleisimmin, ja kuluttaja ei huomaa eroa esim. Nordean ja OP-Pohjolan M1-tilirahan välillä. Kukaan ei kyseenalaista OP-Pohjolan M1:n vaihtoa Nordean M1:een.

Eri asia sitten onko eurokaan kovin viisas valuutta, koska sen luontioikeus on otettu pois kansallisvaltioilta ja myönnetty EKP:lle. Se tekee siitä osittaisesti vieraan valuutan jokaiselle Euromaalle, josta seuraa lukuisia ongelmia.

Veikko Korhonen Vastaus kommenttiin #10

Vaikka euro onkin epäonnistunut hanke, niin se on silti historiallinen ja mielenkiintoinen kokeilu.

Oli virhe luopua kansallisista valuutoista kokonaan. Eurooppa tarvitsee kaupankäyntiä varten jonkun yhteisvaluutan, mutta vain paikallisvaluuttojen rinnalle. Nykymaailmassa käteisestä paikallisrahasta voitaisiin kokonaan luopua, jos rinnalla olisi käteinen euro. Paikallisvaluutta voisi kuitenkin kellua suhteessa euroon.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #11

Euro on poliittinen valuutta. Jens Nordvig, Nomuran pääekonomisti on kirjoittanut tästä erinomaisen kirjan
"The Fall of the Euro". Euron syksy on ollut kevättä synkempi, ehkä talvi on vielä edessä:

http://jensnordvig.com/global/suomen/

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #10

Mitä olen Bitcoinin ja noiden vaihtoehtovaluuttojen kanssa ollut tekemisissä, niin koko ajan vähemmän uskon, että niistä tulee FIAT-valuuttojen korvaajia. Hauskaa koko hommassa on se, että puhutaan vain softasta tai teknologiasta (joo, kohta tulee joku Gröhn ja sanoo, ettei se ole teknologia), joita voi käyttää monella tavalla. Se, mikä rooli ja tarkoitus moisilla on, se selviää vain odottamalla ja seuraamalla. Tällä hetkellä se on ennemmin sijoitus kuin vaihdon väline.

Sen tiedän omasta kokemuksesta, että verkkomaksuissa tekniikka on todella hyvä, parempi kuin mikään, millä olen verkossa maksanut. Transaktio on täysin viiveetön, mutta sen konfirmointi ottaa aikaansa, ei kuitenkaan päiviä.

Idea ja tekniikka on kuitenkin laitettu tulille. Se on lyhyessä ajassa versonut vaikka mitä systeemejä, kuten vaikkapa Zerocoinin, äänestäminen, nimitiloja.

Feathercoin-foorumia seuratessa törmäsin systeemiin, jossa periaatteessa käyttämällä yhden yksikön kryptovaluuttaa, blockchainiin pystyy tallentamaan linkkejä: http://forum.feathercoin.com/index.php/topic,5663....

Monen osapuolen hyväksyntä transaktioissa, "värjätyt" kolikot...

Ties mitä vielä.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #14

Olen samaa mieltä että kryptorahat tuskin korvaavat kansallisia FIAT-rahoja. Oma uskoni on myös että ylikansalliset FIAT-rahat kuten eurot eivät ole kestäviä. Pitää kohdistaa raha tasalaatuiseen talous- ja lakialueeseen jonka jäsenet ovat valmiita sitoutumaan rahaan alueen sisäisessä taloudellisessa toiminnassa.

Tässä rahateoreettista taustaa. Kun teknologinen kehitys leviää, kilpailevat kryptorahat varmaankin syövät toisensa. Tältä kantilta dogecoinit sun muut ovat uhka Bitcoinin orastavalle valta-asetelmalle mutta regulaatio (kryptokukkaroiden rekisteröintipakko tms) on todennäköinen show stopper:

http://marginalrevolution.com/marginalrevolution/2...

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #15

Minulle henkilökohtaisesti on aivan sama miten vaikkapa Bitcoinille käy. Kilpailu on pelkästään hyväksi ja innovointi tarpeellista. Pidän oikeastaan positiivisena sitä, että kryptovaluuttoja on paljon, kunhan niillä on ihan selkeät tavoitteet. Tuoda jotain uutta pöydälle tai sitten viedä paikka joltain toiselta.

Tällä hetkellä muiden kryptovaluuttojen FIAT-arvo näyttäisi määräytyvän bitcoinin kautta, eli vaihteohtoiset valuutat nojaavat bitcoiniin, kuten raha nojasi joskus kultaan.

Kryptokukkaroiden rekisteröintipakko? Miten ihmeessä moinen pakko meinattaisiin toteuttaa?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #16

Valtiollisella lainsäädännöllä. Rekisteröimättömät kryptokukkarot säädetään laittomiksi.

Euroalueella Kypros käyttää jopa euroon valuuttakontrolleja. Ei ole kummoinenkaan juttu soveltaa niitä kryptorahoihin, jotka ovat mm. FIAT-rahajärjestelmien verotus- ja valvontajärjestelmien kannalta ikäviä. Toki ne vuotaisivat, mutta laittomasti.

Käyttäjän jeremiaskangas kuva
Jeremias Kangas Vastaus kommenttiin #17

Sanoisin että tuo on kuitenkin lainsäädäntöä jota on käytännössä mahdoton enforcettaa.

Valuuttakontrollien toteuttaminen perinteisessä pankkijärjestelmässä on lastenleikkiä verrattuna kryptorahoihin. Koko pankkijärjestelmähän perustuu keskitettyihin toimijoihin, joista yksittäiset on helppo napsia pois jopa yksittäisellä transaktiotasolla. Esim. monet pankit kansainvälisesti ovat estäneet SEPA-pankkisiirrot bitstamp-pörssiin syystä tai toisesta. Se on varsin helppoa, lisätään vain tietty IBAN-numero estolistalle.

Bitcoin-järjestelmässä taas oletusmalli useimmissa asiakasohjelmissa, verkkokaupoissa yms on se, että jokaista transaktiota varten tehdään uusi tyhjä bitcoin-osoite. Tällä tavalla käytettynä bitcoin-protokolla on hyivn käteisentapainen, ainoastaan kaupan osapuolet tietävät kenelle raha siirtyy, kenenkään ulkopuolisen on mahdotonta tietää siirrosta mitään. Kuulisin tietty mielellään lisää yksityiskohtia jos tosiaan olet edelleen sitä mieltä että kontrolleja ja regulaatiota on helppoa säätää bitcoin-transaktioihin.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #18

Olet varmasti oikeassa kryptorahan sisäisistä transaktioista. Vaikka niitä laki pakottaisi ilmoittamaan, se olisi kunnian asia tehtäisiinkö näin.

Mainitsemasi FIAT-raharajapinta esim. SEPA-maksuesto kryptorahapörsseille on helpommin toteutettavissa. Tämä voisi ajaa kryptorahan Vietmanin rahan kaltaiseen tilaan, sillä ei tee mitään muualla kuin Vietnamissa. Heikko kryptoraha olisi kuin Clash of Clansin vihreät gemit, se toimisi vain hyvin rajatussa virtuaalimaailmassa hyvin rajatuissa palveluissa.

Silloin sen hintakin (euroissa) romahtaisi.

Käyttäjän jeremiaskangas kuva
Jeremias Kangas Vastaus kommenttiin #19

Itse en ole niin varma. Myös perinteinen raha liikkuu jo kansainvälisesti melko liukkaasti, ja mikäli siirrot esim. estetään tiettyyn pörssiin, on olemassa muita. Bitcoin-pörssejähän yleensäkkin syntyy kuin sieniä sateella ainakin tällä hetkellä, koska se on lukujen valossa kannattavaa liiketoimintaa. Lisäksi bitcoin-pörsseille löytyy hajautetumpia toimintamalleja, joissa rahansiirrot menevät suoraan käyttäjien kesken (kuten itse pyörittämäni localbitcoins.com)

Bitcoinien vertaaminenpelien virtuaalivaluuttoihin vertaus ontuu, ne ovat lähempänä kansallisia valuuttoja keskitettyine tietokantoineen, joiden kontrollointi on helppoa. Eikä myöskään ole mitenkään osoitettu että bitcoinien arvo lähtisi laskuun jos niiden kauppaa pyritään rajoittamaan. Se vähän riippuu millaista kysyntä bitcoineille on. Esim. maissa kuten iran, argentiina ja kiina kysyntä bitcoineille on luultavasti olemassa joka tapauksessa, koska sitä käytetään valuuttakontrollien ja inflaation välttämiseen. Tämä tarkottaisi että kontrollointitilanteessa kysyntä säilyy. Vaihdannan muuttuessa laittomaksi hyötyvät välistävetäjät, eli ne harmaan talouden toimijat jotka siirtyvät vaihdantaa tekemään laillisten vaihtoehtojen puuttuessa. Laittomuus vaan toisi hintoihin riskilisät, kuten esim. laittomissa päihteissä nykyään.

Kuulin että neuvostoaikaan itäblokin maissa pörräsi bussipysäkeillä ulkomaiden valuuttojen vaihtajia. Ulkomaiden valuuttojen vaihtaminen oli tietysti laitonta.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #19

Varmasti se on kryptorahapörsseille helpommin toteutettavissa, mutta se kiertyy helposti ketjuttamalla. Sitä muuten tapahtuu tälläkin hetkellä. Olen ainakin itse törmännyt mielenkiintoisiin maksuvirityksiin. Yhdessäkin ketjussa on ripaus Venäjää, hyppysellinen Puolaa ja roiskaus Kyprosta.

Rahalla saa. Vaikka europäättäjät päättäisivätkin jatkaa tuttua turvallista tietä kohti neljättä valtakuntaa.

Lainsäätäjä ei mitenkään pysy perässä kyllä tuossa. Ja miten suuri vaikutus euroalueella on Bitcoinin hintaan? Uskallan veikata, ettei suurikaan.

Ja SEPA-alueessahan on maita, joiden systeemeihin ei europäättäjä kajoa. Nopeasti vilkaistuna Islanti, Norja, Liechtenstein, Monaco ja Sveitsi. Sen lisäksi on EU-maita, joita ei muutenkaan varmaan Bryssellin virkamies paljon kiristä.

Kun Silk Road meni nurin, kaikki ajattelivat, että pohja lähti Bitcoinilta. Ihan vähän heilahti hinta ja korjasi nopeasti takaisin.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #17

Kriminalisoiminen sysää vain paremman verkkomaksuvälineen rikollisille.

Käyttäjän jeremiaskangas kuva
Jeremias Kangas

Kauppiashyväksyntä on merkittävä, mutta tietynlaisia sammakonloikkia on olemassa jolla bitcoinista saadaan käyttökelpoisempi. Esim. laskujenmaksupalveluja, välittäjäpalveluita jne.

Bitcoin on p2p-valuutta, mikä tarkoittaa myös sitä että sitä on helppo siirtää käyttäjältä toiselle. Kannattaa kokeilla vaikka eri kännykkä-bitcoin-lompakkoja, ne ovat varsin helppoja kunhan ymmärtää periaatteen.

Pankit ja valtiot pyrkivät kontrolloimaan bitcoinien vaihdantaa ja välitystä, mutta markkina löytää erilaiset metodit bitcoinien kauppaan kyllä yleensä nopeasti. Esim. kiinalaiset pörssit pyörittivät fiat-liikenteen huhujen mukaan firman pyörittäjien hklökohtaisilta pankkitileiltä - tosin pari pörssiä onnistui esim. saamaan oikean pankkitilin firmalle. Nyt tuli ynseää regulaatiota, mutta pörssit keksivät varsin nopeasti ruveta myymään vouchereita, joilla saadaan taas rahansiirto pörssiin helpoksi ja raha kiinan pörsseihin virtaa taas.

Jos markkinoilla on tarpeeksi kysyntää, tarjontaa tuppaa tulemaan myös, vaikka kyseessä olisi täysin laittomat tuotteet ja hyödykkeet. Sen takia itse en usko regulaatiotoimien tehokkuuteen kovinkaan pitkällä tähtäimellä.

Toimituksen poiminnat