*

samimiettinen Menestymme kun saamme mitä haluamme, mutta onnellisia olemme vasta kun haluamme mitä saamme

Presidenttien viisaus ja euroalueen uudet rahapoliittiset voimasuhteet

  • Kas kuusen latvassa oksien alla on kotkanpesä oravalla
    Kas kuusen latvassa oksien alla on kotkanpesä oravalla

Euroalue on uudistunut muutama tunti sitten. Latvia on liittynyt Euromaiden joukkoon, joita 1.1.2014 alkaen on 18 kappaletta. Euroopan Unioni on 28 maan valtioliitto. Jaolla on merkitystä.

Presidenttimme Sauli Niinistö haluaa että ”Unionin tulee olla rehellinen, yksinkertaisesti vain rehellinen”. Tämä vaatimus pätee sekä Euro-18- että EU-28-unioniin. Nämä ovat täysin eri unioneja, vaikka siitä valitettavan harvoin rehellisesti puhutaankaan.

EU-28:n valuuttaunionin ulkopuoliset maat (10 kpl) vastaavat suvereenisti omasta rahapolitiikastaan.  

Muutama tunti sitten Latvia päätti olla vastaamatta omastaan enempää kuin 0,403%. Olen laskenut alla olevaan taulukkoon rahapoliittisen vaikutusvallan EKP:n pääoma-avaimen suhteessa. Euroliittov... äh… eikun valuuttaliiton ulkopuoliset maat ovat oletuksenani rahapolitiikassaan tasa-arvoisia Saksan kanssa.


Euro-18-rahaliittoPääoma-avainRahapolitiikka vs. Saksa
Belgia3,541 %13,8 %
Saksa25,718 %100,0 %
Viro0,276 %1,1 %
Irlanti1,659 %6,4 %
Kreikka2,905 %11,3 %
Espanja12,634 %49,1 %
Ranska20,262 %78,8 %
Italia17,592 %68,4 %
Kypros0,216 %0,8 %
Latvia0,403 %1,6 %
Luxemburg0,290 %1,1 %
Malta0,093 %0,4 %
Hollanti5,721 %22,2 %
Itävalta2,805 %10,9 %
Portugali2,491 %9,7 %
Slovenia0,494 %1,9 %
Slovakia1,104 %4,3 %
Suomi1,795 %7,0 %
Yhteensä100,000 %388,8 %
Rahapoliittisesti itsenäiset EU-28-maatVaikutus euroon
Bulgaria0 %100,0 %
Tsekki0 %100,0 %
Tanska0 %100,0 %
Kroatia0 %100,0 %
Liettua0 %100,0 %
Unkari0 %100,0 %
Puola0 %100,0 %
Romani0 %100,0 %
Ruotsi0 %100,0 %
Englanti0 %100,0 %

Lähde: EKP, Sami Miettinen

Saksa käyttää 18 Euromaan rahapolitiikassa tosiasiassa enemmän kuin 25,7% painoa. Vahvan euron rahapolitiikka sopii erinomaisesti Saksalle ja huomattavasti huonommin muille 17 euromaalle.

Tähän sopii toinen presidentiaalinen viisaus ”Tosiasioiden tiedostaminen on viisauden alku”. Oli myös aika, 150 vuotta sitten, kun meillä ei ollut presidenttiä mutta olimme silloinkin autonominen rahaliiton osa. J.V. Snellman, finanssipäällikkö kuten Sauli Niinistö aikoinaan, oli viisas mies ja keksi ratkaisun. Onko kansakunnallamme malttia viisastua? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (79 kommenttia)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Sami, onko Portugalin pääoma avain todellakin vain 0,093 %? Paljon pienempi kuin Virolla. Mikäli on, niin mistä moinen johtunee?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kiitoksia virheen huomaamisesta: 0,093% on Maltan paino. Portugali on tosiaankin Suomea isompi, melkein Kreikan tasolla eli 2,491%. Pääoma-avain on bruttokansantuotteella ja väestömäärällä painotettu suhdeluku ja EKP:ssä valtaa käyttävät vain Eurojärjestelmän 18 maata.

Hämmentävää kyllä, tässä 1.1.2014 tarkastuksessa Saksan painoarvo prosenteissa väheni yli prosentin. Suomen painoarvo kasvoi, mutta vähemmän kuin yhden promillen muutoksen verran.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Nyt löytyi viisaus mystiseen Saksan painoarvon romahtamiseen. Ovat laskeneet väestönsä 1,5 miljoonalla yläkanttiin! :D

_______________________________

@samimiettinen It is a 5 year review based on population and GDP. And Germany has been miscounting its population http://t.co/vjja3YoROB— Lorcan Roche Kelly (@LorcanRK) January 3, 2014

Käyttäjän SauliNieminen kuva
Sauli Nieminen
Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Mielenkiintoinen selvitys, kiitos siitä, Sami Miettinen.

Jäin vain vähän miettimään sen sanomaa.

Iso-Britannia ja Ruotsi pärjäävät monipuolisina talouksina oman valuuttansa kanssa, mutta aika moni talouden pikkumaa ei oikein hienosti. Siksi euro voi olla toiselle turha, toiselle siunaus. Suomen äkisti heilahtelevan ja muista äärimmäisen riippuvaisen talouden pyörittämiseen euro on minun nähdäkseni paras tarjolla oleva ratkaisu, jotta vältetään valuuttamyrskyt, inflaatiokierteet ja korkopiikit.

Ehkä euroakin optimaalisempi vaihtoehto Suomelle olisi yhteisvaluutta Ruotsin kanssa, mutta se ei olisi poliittisesti kai oikein mahdollinen ratkaisu.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Markku, yhden valuutta-alueen toimivuuden edellytyksiin kuuluvat alueen sisällä tasapainottavat tulonsiirrot.

Sanon, ettei tämä meneillään oleva kriisi ole ratkennut tästä syystä, koska ne tulonsiirrot puuttuvat. Toiseksi EKP:n rahapolitiikka on aivan liian kireää, koska valuuttojen hintoihin vaikuttaa se, miten valuuttaparin - esimerkiksi EURUSD - välillä hallinnoivien keskuspankkien rahapolitiikka vertautuu toisiinsa. Yhdysvalloissa on löysempi rahapolitiikka, ja silloin EURUSD tuppaa kasvamaan. Tämä on ongelma monelle euromaalle, myös Suomelle.

Mutta mikäli näet tulonsiirrot, ja EKP:n suuntaavan huomionsa muille euromaille kuin pelkästään Saksalle, niin euroalue voi alkaa toipua. Edelleen vertaile kasvulukuja täällä ja Yhdysvalloissa. Kriisithän alkoivat osapuilleen samaan aikaan siellä kuin täälläkin.

Minä en näe tulonsiirtoja aivan niin helppona tehtävänä, ja pidän täysin mahdollisena, että euroalue hajoaa tämän ongelman edessä. Mutta pidän mahdollisempana EKP:n rahapolitiikan muutokseen, ja sekin nyt helpottaisi edes jonkin verran kurimusta. Sekin siis kannattaisi hyödyntää, eikö vain?

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Mielenkinnolla odottelen tuhoennustajien puheenvuoroja, Nyt on vain käynyt niin köpelösti, että Espanja irtautuu avustuasohjelnmasta ja tulee jo toimeen omillaan. Portugali lienee seuraava ja sitten se Kreikka. Onneksi sen talouden vakautus vielä kestää, joten aika pitkään vielä kuulla ja lukea mitäs minä sanoikaan ja ennustinkaan -puheenvuoroja.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #8

Espanja ei tule omillaan toimeen, mutta mitäpä sitä tosiasioilla sotkemaan noin hyvää kommenttia?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kiitoksia!

Oma näkemykseni on että toimiva rahaliitto vaatii jatkuvia 'kansalaiselta veroina->kansalaiselle tulonsiirtona'- rakenteita ollakseen toimiva. USA:n liittovaltio verottaa noin 15-20% bkt-osuuden noin 300 miljoonalta kansalaiselta ja jakaa osan kansalaisille suoraan esim. työttömyyskorvauksena. Osavaltiot eivät saa liittovaltiolta rahaa, mutta joidenkin osavaltioiden kansalaiset siirtävät joka vuosi 10% rahaa nettona ja jotkut vastaanottavat 10% nettona.

EU-28 on tehokas ja tarvitsee vain 1% bkt:sta mutta ei ole lähelläkään USA:n tulonsiirtotasoa.

Euroalueella (18 maata) ei ole vielä budjettia tai muita tulonsiirtomekanismeja, on vain velansiirtomekanismejä kuten ERVV, EVM ja EKP.

Ruotsin ja Suomen tulonsiirroton valuuttaliitto voisi toimia, kuten sanot.

Olen tyttäreni kanssa puistossa joten palaan tähän tarkemmin myöhemmin.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Vielä vastaus Ruotsi-Suomi valuuttaliittoon. Tämä olisi hyvinkin tasapainoinen valuuttaliitto ja voisi olla että tulonsiirtotarve voisi jäädä pieneksi, ehkä arvioilta EU-28:n nykytasolle eli 1% bkt:sta per vuosi. Koska Ruotsi on rikkaampi kuin Suomi, heidän pitäisi siirtää tuo meille, tuskin ovat tähän halukkaita.

Jos mukaan ottaisi myös Norjan, pitäisi norskien maksaa sekä Ruotsille että Suomella ja todennäköisesti 5% bkt:stä joka vuosi. Tähän eivät varmasti suostuisi. Jos tuota tulonsiirtoa taas ei olisi, tämä olisi aivan hölmö liitto Ruotsille ja Suomelle.

Teknisesti nämä eivät ole ylipääsemättömän vaikeita toteuttaa, kuten ei mielestäni rinnakkaisvaluuttakaan. Pohdin asiaa täällä noin puolitoista vuotta sitten:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1119...

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Sami,
mielestäni Suomi-Ruotsi rahaliitto on hyvin hyvin spekulatiivinen. Olen pohtinut vuosia miksi Ruotsi-Norja ja Tanska eivät ole solmineet rahaliittoa. Reaalitalouden yhteydet (mm. investoinnit ja kauppataseet)ovat keskenään aivan eri luokkaa kuin Suomella ja Ruotsilla. Mitä olet mieltä - miksi ei?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #24

Ensinnäkään valuuttaliittojen lisääntyminen valuuttojen fuusioiden kautta ei ole trendi maailmanhistoriassa eikä nykyaikana. Ei ole mitään yleistä syytä miksi niitä pitäisi edes harkita.

Toiseksi sanoisin että EU-28:n osana on vaikeaa alkaa puuhastelemaan omaa alavaluuttaliittoa ilman että aiheuttaisi pahaa verta Euro-18-alueen kanssa ja myös EU:n kanssa. Oletusarvona on että kaikkien pitäisi liittyä euroon jos haluavat valuuttaliittoon.

Kolmanneksi en usko että edes Tanska ja Ruotsi ovat valmiita pankkiunioniin, jossa vaikkapa ruotsalaisten pitäisi maksaa tanskalaisapankkien mahdollisia kupruja, jotka ovat hyödyntäneet vain tanskalaisia.

Norja on aivan liian vahva talous öljyvarojensa vuoksi, se on mielestäni mahdoton valuuttaliittokumppani kenellekään.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #25

siis euroonhan liityttiin ettei tarvitse rajalla vaihtaa rahaa, matkailu helpottuu. sillon vaan ei tajuttu kattoa mihin suomalaiset matkailee. duunikaverit käy kahdesti viikos venäjällä, kerran vuoteen espanjas.

elikkä jos ruplan kans tehdään unioni, loppuu se jatkuva vaihtaminen.

lisäetuna on hintavakaus. rupla ei koskaan o vahvistunut älyttömästi niinkus euro.

jos samalla valtioliittoa harkitaan, kantsii pitää mieles et venäjän osana me oltas kaasun ja öljyn nettoviejä. reservit o isommat ku norjas.

lisäks venäjä o lähempänä kun saksa. mä katoin kartasta. ton voi kuka vaan tarkistaa googlemapista. se yleinen uskomus et suomi o meksikon ja usa välis o näköjää vanhentunutta tietoa. mannerlaatat o likkunu.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

"Suomen äkisti heilahtelevan ja muista äärimmäisen riippuvaisen talouden pyörittämiseen euro on minun nähdäkseni paras tarjolla oleva ratkaisu, jotta vältetään valuuttamyrskyt, inflaatiokierteet ja korkopiikit."

Tällöihän noiden aiheuttajat tulevat suoraan läpi talouteen. Eli valuutan heikkenemisen sijasta joudemme sisäiseen devalvaatioon. Onhan ollut viimeistään Milton Friedmanin ajoista lähtien tunnettua, että valuuttakurssi on tehokas ja järkevä tapa sopeuttaa talous. Euro ei siis millään tavalla suojaa meitä vaan tekee ongelmat pahammiksi. Tulonsiirtoliittovaltiossa liittovaltion tulonsiirrot olisivat se suojaava tekijä.

Lauri Korhonen

Ajopuun ei tarvitse miettiä muuta kuin osuuko kivi kohdalle vai ei. Muuten antaa mennä minne vaan virta vie.

Kuin laiva ilman peräsintä.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Toinen pääpointtini €-18-rahaliitto vs EU-28 unionien erilaisuuden lisäksi löytyy 150 vanhasta J.V Snellmanin kaksoisvaluuttaratkaisusta: suuri ja raskas unionivaluutta (rupla) sekä kevyt paikallisvaluutta (markka) yhteiskäytössä. Näinhän Ruotsi toimii, eurolla voi tehdä lähes mitä vaan paitsi maksaa veroja, palkkoja ja valtion kuluja, jotka maksetaan kruunuilla.

En halua tässä toistaa Liberalle itsenäisyyspäiväksi kirjoittamaani analyysiä mutta kiinnostuneet klikkaavat viimeistä linkkiäni:

http://www.libera.fi/fi/blogi/kaksipaisen-kotkan-v...

PS. Siinä on pätkä haastattelustani presidentti Martti Ahtisaaren kanssa :)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Tähän sopii toinen presidentiaalinen viisaus ”Tosiasioiden tiedostaminen on viisauden alku”. Oli myös aika, 150 vuotta sitten, kun meillä ei ollut presidenttiä mutta olimme silloinkin autonominen rahaliiton osa. J.V. Snellman, finanssipäällikkö kuten Sauli Niinistö aikoinaan, oli viisas mies ja keksi ratkaisun. Onko kansakunnallamme malttia viisastua?"

Mites olisi sellaisen viisauden tunnustaminen ettei itsenäinen rahapolitiikka ja oma raha ole mikään tae siitä että kaikki onnistuisi mainiosti. Monta asiaa voi mennä pieleen, kuten tiedetään tapahtuneen Suomen osalta oman markan aikana, Japanin osalta viime vuosikymmeninä ja tälläkin hetkellä, Venäjän osalta, USA:n osalta, puhumattakaan maista joissa on harrastettu ja harrastetaan vielä eksoottisempaa talouspolitiikkaa.

Oma valuutta ei siis ole mikään tae hyvästä talouspolitiikasta jä näissä keskusteluissa siihen asian on liitetty enemmän tunnetta ja toiveita kuin tosiasioita. TOSIASIOIDEN TUNNUSTAMINEN ON VIISAUDEN ALKU.

Myös yhteisvaluutalla voidaan tehdä väärää politiikkaa ja myös tehdään, se on enemmän kuin todennäköistä, mutta se ei ole todennäköistä että tehtäisiin enemmän virheitä kuin mitä erillisvaluutoissa tehdään virheitä.

Yhteisvaluutalla on muita etuja ja ne edut ovat siinä että erillisvaluuttojen haittatekijät puuttuvat.

Varmaan unionissa tarvitaan tulonsiirtoja eri alueiden välillä, kuten pelkästään Suomessakin tarvitaan tulonsiirtoja Suomen eri alueiden välillä. Mutta ero on siinä että Suomessa ei kysytä esimerkiksi Helsingin kaupungilta, haluaako se että Helsingiltä siirretään varoja Tohmajärvelle. Unionissa tässä asiassa mailla on veto-oikeus.

Päätösten tulonsiirroista pitää unionissa olla käytännössä yksimielisiä. Vaikka helsinkiläiset eivät hyväksyisikään tulonsiirtoja tohmajärveläisille niin tulonsiirrot toteutetaan jos valtio niin päättää. Tulonsiirrot Tohmajärvelle voivat silti olla myös Helsinkiläisten oma etu. Sellaisia tulonsiirtoja, joiden tuloksena kaikki hyötyvät, tulee talusunionin ja rahaunionin alueella voida järjestää.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kuulostaa viisaalta! Pari vastapalloa:

1. Kiinteävaluuttajärjestelmät kieltämättä ovat hölmöjä tapoja pyörittää kansallisia valuutoja ja Suomikin syyllistyi tällaiseen, pahimmillaan 1988-1993. Ei ole järkeä, olen samaa mieltä.

2. Kellutusaikamme 1993-1996 Ruotsin nykymallin taas meni erittäin mallikkaasti. Ruotsikin aloitti samoihin aikoihin kruunun kellumisen eikä ole epäröinyt sen kanssa tähänkään päivään mennessä. Ehkä näet kellutuksen edut?

3. Mitä hyötyä näet valuuttaunionista seuraavan? Onko mahdollista että esim 5-10% bkt-osuuden verran nettoliittovaltiotulonsiirtoja joka vuosi maksavat kansalaiset/liittovaltion autonomiset alueet (vahvimmat nykyisistä18 Euromaasta) saavat etuja jotka ovat tätä suuruusluokkaa?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Mitä hyötyä näet valuuttaunionista seuraavan?"

Vältytään niiltä haitoilta joita seuraisi esimerkiksi siitä jos Helsinkiläiset ja Tohmajärveläiset saisivat omat rahayksiköt, siksi ettei niiden taloudet nyt sattumalta kulje ihan käsi-kädessä. (Nyt täytyy tunnustaa etten tiedä Tohmajärven taloudenpidosta mitään, se on tässä vain mielivaltaisena esimerkkinä yleensä huonoista pienkuntatalouksista.)

"Onko mahdollista että esim 5-10% bkt-osuuden verran nettoliittovaltiotulonsiirtoja joka vuosi maksavat kansalaiset/liittovaltion autonomiset alueet (vahvimmat nykyisistä18 Euromaasta) saavat etuja jotka ovat tätä suuruusluokkaa?"

Jos unionissa on vallalla tällainen systeemi, jos se katsotaan kokonaisuuden kannalta järkeväksi, niin silloin pahimpia epätasapainoja on syytä tasoittaa tulonsiirroilla. Mutta minusta kokonaisuus pitäisi suunnitella kyllä niin ettei tällaisia tulonsiirtoja tarvittaisi kovinkaan paljon.

P.S.
Ai niin, kellutuksen eduista piti vielä kommentoida.

Kellutuksesta on sekä etuja että haittoja.
Etu syntyy siitä että kelluu alas
Haittaa tulee siitä kun kelluu ylös
Suunta riippuu kilpailukyvyn muutoksista.

Nämä asiat voitaisin hoitaa muutenkin, ei valuuttaa vatkaamalla, vaan säätelemällä tuotannon tekijöitä, kuten palkkoja. Alakohtaisesti ja yrityskohtaisesti palkkoja säätämällä saataisiin parempi ja tarkempi kilpailukyvyn säätömekanismi.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #16

Kiitoksia. Loogisia vastauksia. Tohmäjärvi-Helsinki-tulonsiirrot ovat pääosin okei minulle. Ehkä jopa Teksas-Ohio-tulonsiirrot, koska molemmissa tapauksissa kansa vaeltaa jonkin verran jos elintasoero käy liian suureksi tulonsiirtojen kanssakin.

En oikein näe miten sama voisi tapahtua 18 Euromaan kesken missään järkevässä mittakaavassa. Todennäköisesti tulonsiirrot vain jäisivät melko lailla pysyviksi rikkailta köyhille alueille. Ei tulisi tasaantumista, konvergenssiä. Rikkaat alueet mielestäni tuskin hyötyisivät mitenkään tästä, kyseessä olisi mielestäni jonkinlainen pysyvä Euro-kehitysapu. Köyhätkin alueet voisivat silti kärsiä nettona, koska euro on valuuttana liian vahva heille ja jatkuva vahvistuminen kurjistaa ehkä enemmän kuin mahdolliset tulonsiirrot.

Hyvä vastaus myös kelluviin ja kiinteisiin kursseihin liittyen. En vain oikein usko että vahvistuvan valuutan oloissa sisäinen devalvaatio eli palkkojen nimellistason alentaminen olisi mahdollista, ja vaikka olisi, se olisi tuskallisempi tie kuin valuuttakurssijousto. Joustot eivät toteudu myöskään 2009 kaltaisissa shokkitilanteissa kuin kelluvien kurssien systeemeissä, työmarkkinoiden neuvotteluprosessit ovat aivan liian hitaita. Vahinko on jo housuissa kun shokkia on kulunut puolikin vuotta. Katso vaikka Ruotsin kruunua 2009:

http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/file...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #22

"Hyvä vastaus myös kelluviin ja kiinteisiin kursseihin liittyen. En vain oikein usko että vahvistuvan valuutan oloissa sisäinen devalvaatio eli palkkojen nimellistason alentaminen olisi mahdollista,"

Se ei ole ainoastaan mahdollista, vaan se on ihan pakollista ja niin tapahtuu joka tapauksessa, joko vapaaehtoisesti, tai sitten rytinän kautta.

" ja vaikka olisi, se olisi tuskallisempi tie kuin valuuttakurssijousto. "

Tuskallista se tietenkin on, mutta ei tuskallisempaa kuin talouden alasajo, eli se että talouden pyörät pysähtyvät, väki joutuu työttömäksi ja nälkä uhkaa. Luulisin että tämä tiedostetaan yhä laajemmissa piireissä yhä selkeämmin. Eivät ihmiset tyhmiä ole, ovat vain opportunisteja ja menevät mielellään siitä kohtaa yli missä aita on matalin, vaikka olisi järkevämpää valita ihan joku toinen reitti.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #29

"Tuskallista se tietenkin on, mutta ei tuskallisempaa kuin talouden alasajo, eli se että talouden pyörät pysähtyvät, väki joutuu työttömäksi ja nälkä uhkaa." Lienet sen verran sokea uskossasi, että luulet sisäisen devalvaation kohtelevan ihmisiä jotenkin paremmin. Odotan innolla, mistä löytyy se taho, joka ensimmäisenä ilmoittaa, että alennamme palkkoja 20%, jotta saamme innolla jatkaa tässä Euro valuutassa ja matkustella ylt ympäri ilman, että tarvitsee vaihtaa valuttaa. Tottakai vielä lisättynä sillä, että näin noudatamme työn ja kasvun politiikkaa. Heh heh...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #32

"Lienet sen verran sokea uskossasi, että luulet sisäisen devalvaation kohtelevan ihmisiä jotenkin paremmin."

No, en minä niin sokea ole. En usko sisäisen devalvaation kohtelevan ihmisiä paremmin. Asiat pitäisi vain hoitaa sillä tavalla, suoraan siis, eikä devalvaation kautta.

"Odotan innolla, mistä löytyy se taho, joka ensimmäisenä ilmoittaa, että alennamme palkkoja 20%, jotta saamme innolla jatkaa tässä Euro valuutassa ja matkustella ylt ympäri ilman, että tarvitsee vaihtaa valuttaa. Tottakai vielä lisättynä sillä, että näin noudatamme työn ja kasvun politiikkaa. Heh heh..."

Kuitenkin devalvaatioprosentit ovat usein olleet vielä suurempia kuin 20%. Mutta sitähän ei kansalta kysellä, vaan se tehdään salaa, vieläpä niin että valtiovarainministeri lyö julkisia vetoja devalvaatiota vastaan, kuten viimeisten markan "kellutusten" yhteydessä, vaikka on itse juuri valmistelemassa devalvaatiotoimenpidettä. Ei tällaisen salakähmäisyyden ja ihmisten petkuttamisen pitäisi kuulua Presidentinkin tänään peräänkuuluttamaan reiluun ja rehtiin politiikkaan enää tänä päivänä.

Mistä tällainen sitten on ennen johtunut. No tietenkin vuosia jatketusta väärästä ja popularistisesta politiikasta, jossa kansalta on pidetty totuus pimennossa ja sitä on vallan tavottelun takia hämätty valheilla ja väärillä lupauksilla.

Toivon mukaan nyt ja tulevaisuudessa homma hoidettaisiin rehellisemmin. Tämä on nyt minun puoleltani vain toive, ei mitään uskoa. Aika näyttää mikä politiikka voittaa, populismi ja valhe ja huono politiikka, vaiko arkipäiväinen karu totuus ja siihen perustuva sopiva politiikka.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #35

Se on totta, että tämän vuosituhannen politiikka on ollut kelvotonta ja johtanut meidät tähän kurjistuvaan tilaan. On siis aika tunnustaa virheet ja muuttaa politiikka.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #36

"Se on totta, että tämän vuosituhannen politiikka on ollut kelvotonta ja johtanut meidät tähän kurjistuvaan tilaan. On siis aika tunnustaa virheet ja muuttaa politiikka."

:)
Tiedät siis totuuden. Minä en tiedä, siksi keskustelen.

Tuon esille asioita sillä tavalla kuin miten ne näen ja miten olen ne mielessäni pohtinut.

Keskustelun ongelma vain on siinä, että niiden kanssa jotka jo tietävät totuuden, tällaisen totuuden etsijän vähän vaikea keskustella, he jotka tietävät, kun eivät yleensä keskustele, vaan julistavat sitä totuuttaan. :)

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #43

Niin keskusteluahan tässä on käyty. Uskallan myöntää mielipiteeni ja todeta, että tähän astinen politiikka ei ole toiminut siten kun on luvattu. Jos sen tunnustaminen on nyt se mainitsemasi totuus, josta minua ripität, niin ole hyvä.
Itsenäinen ja oma rahapolitiikka on minun mielestäni parempi vaihtoehto kuin nykyinen Eurossa väkisin roikkuminen ja perusteluita tässä keskusteluketjussa on riittämiin, joten en niitä tässä ala kertaamaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #29

En pysty ymmärtämään logiikkaasi. Ensin pidät sisäistä devalvaatiota, eli työttömyyden ja kurjuuden kasvua pakollisena asiana, mutta sitten et halua tehdä talouden alasajoa, joka seuraa tästä sisäisestä devalvaatiosta.

Vaihtotasekriisin voi ratkaista kahdella eri tavalla: joko niin, että työttömyysluvut nousevat; tai valuutakurssijouston kautta.

Olen samaa mieltä ihmisten käyttäytymisestä, ja pidän todennäköisempänä sitä, että ne vaikka ennemmin eroavat eurosta kuin suostuisivat vain tappamaan maansa kymmenet miljoonat ihmiset nälkään ja tauteihin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #33

"En pysty ymmärtämään logiikkaasi. Ensin pidät sisäistä devalvaatiota, eli työttömyyden ja kurjuuden kasvua pakollisena asiana, mutta sitten et halua tehdä talouden alasajoa, joka seuraa tästä sisäisestä devalvaatiosta."

Ratkaisu on joko hidas kehitys, palkkamaltti nykyiseen tapaan, tai sitten että alun pitäen ei lähdetä ylimitoitetun ja peruuttamattoman työvoimakustannusten kasvattamisen tielle.

Esimerkiksi, jos ei noususuhdanteessa olisi ollut palkankorotusten kierrettä, olisimme nyt Saksan kaltaisessa tilanteessa.

Tähän ylimitoitettuun palkankorotuskierteeseen on muuten yksi syyllinen nykyinen pääministerimme, joka nosti kokoomuksen puheenjohtajakaudellaan oppositiosta hallitusvastuuseen tekemällä katteettomia populistisia vaalilupauksia matalapalkattujen akateemisten naisten palkkakehityksen suhteen. Ääniä ropisi, mutta vaalilupauksia ei tietenkään täytetty, vaan akateemiset naiset ottivat palkankorotuksensa katkeran lakkotaistelun kautta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #37

Ratkaisu ei ole hidas kehitys. Siksi, että se on hidas.

Kun kerran olet asettanut tavoitteet talouden supistumisesta, niin eikö se sitten kannattaisi tehdä kerralla, eikä niin, että kituuttelemme tässä 20-25 vuotta?

En nimittäin usko, että saamme rauhassa velkaantua tätä n. 10 miljardia vuodessa ihan noin kauaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #40

Olet niin nuori ja malttamaton.

" Kun kerran olet asettanut tavoitteet talouden supistumisesta, niin eikö se sitten kannattaisi tehdä kerralla, eikä niin, että kituuttelemme tässä 20-25 vuotta?"

Siksi ei kannata että siitä voisi tulla aika pahoja seurannaisvaikutuksia, aivan kuin isosta devalvoinnistakin. Viimekertainenkin devalvaatio tuhosi yrityksiä ja ihmisten elämäntyöt menivät hukkaan. Tuhannet ihmiset jäivät velkansa vangiksi ja päteviä yrittäviä ihmisiä jäi kokonaan ulos työ- ja yrityselämästä.

"En nimittäin usko, että saamme rauhassa velkaantua tätä n. 10 miljardia vuodessa ihan noin kauaa."

Hallituksen tavoite on velkaantumisen lopettaminen. Se on oikea tavoite. Nämä toimet eivät tosin vielä riitä. Tarvitaan joko tuuria, eli markkinatilanteen elpymistä Euroopassa ja maailalla, joku uusi Nokiaa vastaava ilmiö, tai lisää säästötoimenpiteitä keväällä ja myöhemmin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #45

Devalvointi oli tuhoisaa siksi, että monilla oli velkaa muissa valuutoissa. Sitä taas oli siitä syystä, että muilla valuutoilla korot olivat hieman pienempiä. Korkea korkotaso taas johtui siitä, että Suomen Pankki yritti epätoivoisesti hillitä pääomapakoa, joka johtui puolestaan markan ecu-kytkennästä epärealistisen korkealla kurssilla.

Siis silloinkin sählättiin rahapolitiikan kanssa oikein kunnolla, ja lopputuloksen tiedämme: markkinatalous voitti, ja Suomi lensi kaaressa eurooppalaisesta valuuttakokeilusta. Näin tulee tässä euroleikissäkin käymään, mikäli rahapolitiikka on yhtä huonoa kuin tuolloin 80-90 -lukujen taitteessa.

Haluamaasi "tuuriin" voi vaikuttaa. Nokiakin olisi voinut aikanaan jäädä syntymättä, jos siihen vaadittava investointikustannus olisi ollut korkeampi. Jossain se raja aina menee, milloin touhusta tulee kannattamatonta.

Kaikista parhaat edellytykset tällaiselle "tuurille" muodostuu, kun laskemme sen investointien kustannukset houkuttelevammalle tasolle. Tähänkin voidaan vaikuttaa rahapolitiikalla, mutta merkittävästi myös niin, mikä rahapoliittinen ero Suomen ja Saksan rahapolitiikan välille saadaan muodostettua.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #52

"Devalvointi oli tuhoisaa siksi, että monilla oli velkaa muissa valuutoissa."

Velkamme ovat nyt tiettävästi euromääräisiä, kellään ei liene markkavelkaa.
Mitä tapahtuisikaan jos valuutaksi otettaisiin markka, joka devalvoitaisiin?
Eikö tämä olisi sähläämistä?

Silloinen hallitus, siis devalvoinnin aikainen hallitus, ei saanut aikaan tulopoliittista ratkaisua, dosdemit olivat oppositiossa. Aho taisi olla pääministeri ja Viinanen rahaministeri. Duunarit eivät luottaneet hallitukseen, vaikka Kalevi Sorsa yritti toimia välimiehenä. Mm. tästä syystä luottamus markan arvoa kohtaan katosi, eivätkä viejät, mm. paperiteollisuus, enää kotiuttanut valuuttaa, vaan jätti sen ulos, odottamaan devalvaatiota. Tämä laukaisi lopulta tilanteen.

Nyt, kun markkaa ei enää ole, tuo tilanne on mahdoton. Jos olisi olemassa markka, se oma valuutta, tuo sama olisi edelleen mahdollista.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #61

Valtion velat, takuutukset sun muut himmelit ovat euroissa. Kaiken järjen mukaan valtiontalous romahtaisi lopullisesti heti, kun uudesta markasta ruvettaisiin tosissaan puhumaan. No ehkä Putin antaisi syömävelkaa vähän kuten Ukrainalle ; )

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #61

Mitä tapahtuisi? No ensin pitää selvittää juridisesti, mitä näille voidaan tehdä. Minkä maan lakeja nämä velkapaperit noudattavat? Monesta löytyy, että Suomen tasavallan lakeja. Suomen tasavallan lait säädetään eduskunnassa.

Jos siis kansanedustajat päättävät, että veloista 50 prosenttia muuttuu markkavelaksi, ja 50 prosenttia jää eurovelaksi niin silloin siinä käy näin.

Huomaa, ettei meidän ole pakko sössiä tilannetta samalla tavalla kuin 90-luvun alussa.

Et ole seurannut eurotapahtumia kovin tarkkaan? Tiedätkö, miksi Kypros päätti laittaa pääomakontrollit käyttöön (viikoksi, maaliskuun loppupuolella 2013 - tätä "viikkoa" eletään yhä)? Ihanko piruuttaan? Väitteessäsi kerrot, ettei ainakaan pääomapaon vuoksi, koska se ei ole euroaikana mahdollista.

Minä sanon, että olet tuossa täysin väärässä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #67

"Jos siis kansanedustajat päättävät, että veloista 50 prosenttia muuttuu markkavelaksi, ja 50 prosenttia jää eurovelaksi niin silloin siinä käy näin."

Valtio, joka on lakia säätävä elin, voi periaatteessa tietenkin aina muuttaa lakeja niin ettei sen tarvitse maksaa mitään velkojaan, ellei se itse halua. Kyse ei ole siitä, vaan kyse on luottamuksesta ja sen säilyttämisestä.

Venäjäkin maksoi vanhan Neuvostoliiton velat, vaikka olisi varmaan ollut mahdollista päästä tästä velvoitteesta. Venäjähän oli ihan eri asia kuin Neuvostoliitto ja vain noin puolet siitä. Lisäksi olisi ollut varsin uhkorhkeaa lähteä perimään saatavia Venäjältä. Siihen ei olisi riittänyt moottoripyöräjengin palkkaaminen asialle.

Tästähän on hyviä esimerkkejä muidenkin maiden osalta. Islanti ei maksanut velkojaan, siinä tosin vedottiin kansanäänestykseen. Kansa päätti ettei makseta, vaikka hallitus olisi halunnut maksaa. Islannilla ei ole edes omia asevoimia ja silti kukaan ei ole esittänyt mitään sen suurempia uhkia kuin korkeintaan kirosanoja Islannille. :)

-------------
"Huomaa, ettei meidän ole pakko sössiä tilannetta samalla tavalla kuin 90-luvun alussa."

Ei "meidän" ollut pakko sössiä silloin 90- luvun alussakaan. Tilanne riistäytyi kuitenkin hallituksen käsistä, kuten edellä selitin.

Pientä valuuttaa uhkaavat monet vaarat, sen voivat tuhota ulkomaalaisten keinottelevien rahamiesten ja keinottelevien valuuttojen lisäksi ihan kotimainen ammattiyhdistysliike ja kotimainen vientiteollisuus, kuten "meille" kävi 90- luvulla. Ei yhteistoiminnassa vaan siksi etteivät olleet tarpeeksi yhteistoiminnassa toistensa ja hallituksen kanssa.

Niin että on se oma valuutta vain sellainen asia ettei sen kanssa pelaaminen mitään herkkua ole. Yhteisvaluutta ei ole varmaan sen helpompi, mutta onhan tämä yhteisvaluutta-aika sentään tähän mennessä ollut markka- aikaan verrattuna kuin ruusuilla tanssimista.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #69

En ymmärrä sitä, miksi haluat väen vängällä keskustella kiinteäkurssisen valuutan ominaisuuksista.

Kun niistä ei ole nyt kyse. Pienet valtiot käyttävät aivan onnistuneesti kelluvia valuuttoja, joita ei ole mitään mieltä lähteä "kampeamaan nurin". Siitä syystä, ettei sillä saavuta kuin taloudellista tappiota. Keinottelija joutuu kuitenkin maksamaan spreadeistä, toimeksiantomaksuja ja sen sellaisia.

Puhumme siis aivan eri asiasta, enkä siksi voi kelpuuttaa näitä sinun selityksiäsi.

Kelluva kansallinen valuutta on se paras mahdollinen vaihtoehto, ja kaikki muut järjestelmät - eurokin - on vain huonompi vaihtoehto.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #70

"Puhumme siis aivan eri asiasta, enkä siksi voi kelpuuttaa näitä sinun selityksiäsi."

Joudut näköjään etsimään selityksiä sille ettet muka voisi kelpuuttaa "selityksiäni". :)

Kyllä voit, mutta et halua ja voin kyllä nähdä ja ymmärtää mikset halua kelpuuttaa "selityksiäni".
Et halua siksi että joudut tinkimään omista näkemyksistäsi, se olisi periksi antamista.

No, tuo edellinen kappale oli turha, voit jättää sen huomiotta. Asioista tässä pitäisi puhua. Pitäisi selvittää mieten asiat oikeasti ovat. Sille ei saisi antaa mitään merkitystä kuka on oikeassa ja kuka väärässä, koska sillä ei ole mitään merkitystä (muuten kuin omalle egoismille)

"Kelluva kansallinen valuutta on se paras mahdollinen vaihtoehto, ja kaikki muut järjestelmät - eurokin - on vain huonompi vaihtoehto."

No, eipä se niin kovin huono vaihtoehto ole.
Mutta ajattele nyt vähän.

Markkina-alueen pitäisi olla iso, ainakin isompi kuin Suomi, jotta Suomalaisten yritysten kannalta olisi mielekästä tuottaa jotain kansainvälisille markkinoille Suomessa, työllistäen suomalaisia ja tuottaen verotuloja Suomen valtiolle. Jos markkina-alue on vain Suomen kokoinen, homma kertakaikkiaan toimii huonosti.

Siksi että kauppaa on käytävä ja tarvitaan vapaakauppa-alue, Sveitsi ja Norjakin alistuvat käytännössä EU:n määräysvaltaan, vaikka muodollisesti kansalaistensa tahdon mukaan eivät ole sitoutuneet. Tämä "itsenäisyys" on kuitenkin vain silmänlumetta. Käytännössä ne ovat lujasti EU- aluetta.

EU on siis vapaa-kauppa-alue, jota kaikki sen jäsenvaltiot, sekä Sveitsi ja Norja tarvitsevat, koska muualla on vastaavia suuria vapaa-kauppa-alueita, eikä EU:n jäsenvaltiot halua menettää kilpailuetua EU:n ulkopuolisille maille.

No, ajattele nyt sitten vapaa-kauppa-aluetta, jossa on noin 30 erillistä valuuttaa käytössä, joiden valuuttojen arvoista päättävät kansalliset keskuspankit omien kansallisten sääntöjen puitteissa. Eihän se voi tomia. Nykyinen systeemi on varmasti monessa suhteessa huono, kaikissa systeemeissä on huonoja puolia, muta ei voi olla huonompi kuin erillisvaluuttojen systeemi.

Yksityiselle valtiolle, kuten Ruotsille, voi olla jossain määrin etua siitä, että se voi keinotella valuuttansa arvolla, kun on kuitenkin olemassa euro, jolla voi käydä kauppaa EU:n sisällä.

Mutta ei se etu niin kamalan suuri ole. Ei se voi suuri etu olla, muuten mm. Tanska ei olisi sitonut omaa valuuttaansa Euroon. Kansalaistahdon mukainen oma valuutta on siis Tanskassakin pelkkä muodollisuus.

Käytännössä Tanska on euro- aluetta. Kun euroalueella on pääasiassa yksi valuutta käytössä, niin muutamalla erillisvaluutalla ei ole kokonaisuudelle suurtakaan merkitystä.

Euro on EU:n yhteinen valuutta, jota kaikki EU:n jäsenvaltiot tarvitsevat kaupankäyntiin. Myös ne joilla on vielä erillisvaluutta käytössä tarvitsevat yhteisvaluuttaa yhtä kipeästi kuin muut maat ja yhteisvaluutta tietenkin hyödyttää myös niitä. Yhteisvaluuttaan he vertaavat omaa valuuttaansa ja voivat myös sitoa oman valuuttansa yhteisvaluuttaan turvallisesti, kuten Tanska on tehnyt.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #71

"No, ajattele nyt sitten vapaa-kauppa-aluetta, jossa on noin 30 erillistä valuuttaa käytössä, joiden valuuttojen arvoista päättävät kansalliset keskuspankit omien kansallisten sääntöjen puitteissa. Eihän se voi tomia. Nykyinen systeemi on varmasti monessa suhteessa huono, kaikissa systeemeissä on huonoja puolia, muta ei voi olla huonompi kuin erillisvaluuttojen systeemi." Kun totuuden tunnustaminen on raskasta pitää keksiä tälläistä puppua. Mistä syntyy 30 erillistä valuuttaa jos Suomi päättää irroittautua eurosta? Minun kouluaikanani jos 18 euromaasta yksi jää pois, tulee vapaakauppa alueelle vain 2 valuuttaa. Kun ymmärrys ei riitä, on helppo sotkea eri käsitteitä toisiinsa, sinänsä lainauksesi ei sisältänyt mitään faktaa, ainoastaan oman mielipiteesi asiasta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #74

Hienoa! Karikin on vielä kuulolla tässä vanhassa ketjussa. :)

"Mistä syntyy 30 erillistä valuuttaa jos Suomi päättää irroittautua eurosta?"

Suomen irrottautuminen yksin eurosta taitaa olla aika utopistinen ajatus. Sitä ei aja enää edes perussuomalaiset puolueena.

Monet jotka sanovat kannattavansa perussuomalaisia vielä tätä markka-asiaa haikailevat, tosin ilman toivon kipinää.

Anoaksi toivoksi markan palauttamiseksi Suomen valuutaksi jää se että koko valuuttaunioni hajoaa. Se merkitsee kymmeniä uusia valuuttoja Eurooppaan, en nyt lähde miettimään tarkkoja lukuja.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #75

Nythän ei keskusteltu siitä mitä tapahtuu vaan siitä mikä olisi maallemme järkevää. No olihan niitäkin, jotka uskoivat Nevostoliiton kestävän ikuisesti :)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #78

"No olihan niitäkin, jotka uskoivat Nevostoliiton kestävän ikuisesti :)"

Se että uskoi siihen että Neuvostoliitto kestää ikuisesti ei tarkoittanut sitä että olisi myös toivonut sen kestävän ikuisesti.

Jos toivoo EU:n säilyvän ainakin nykyisessä maailmantilanteessa ei tarkoita sitä että uskoisi sen säilyvän.

Vaikka olisi toivonut markan säilyvän, ei se tarkoittanut sitä että olisi uskonut markan säilyvän ikuisesti, tai että olisi pitänyt markan säilyttämistä ikuisesti järkevänä asiana.

Usko ei kanna pitkälle näissä asioissa.
Toiveet eivät aina ole järjen mukaisia.

Asiat etenevät miten etenevät
riippumatta toiveista tai toiveiden järkevyydestä.

Usein asiat näyttävät jäljestä päin erilaisilta
kuin miltä ne näyttivät etukäteen.

:)

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #69

"Venäjäkin maksoi vanhan Neuvostoliiton velat, vaikka olisi varmaan ollut mahdollista päästä tästä velvoitteesta. Venäjähän oli ihan eri asia kuin Neuvostoliitto ja vain noin puolet siitä."

Neuvostoliiton hajotessa katsottiin kansainvälisesti, että Venäjän federaatio oli NL:n juridinen seuraaja eli NL:n sopimukset, sitoumukset ja saatavat muuttuivat Venäjän vastaaviksi.

Valtioille lainaamisen ongelmia ja ratkaisuja on pohdiskeltu historiallisesta näkökulmasta paperissa
Lending to the Borrower from Hell: Debt and Default in the Age of Philip II
Mauricio Drelichman, Hans-Joachim Voth

What sustained borrowing without third-party enforcement, in the early days of sovereign lending? Philip II of Spain accumulated towering debts while stopping all payments to his lenders four times. How could the sovereign borrow much and default often? We argue that bankers’ ability to cut off Philip II’s access to smoothing services was key. A form of syndicated lending created cohesion among his Genoese bankers. As a result, lending moratoria were sustained through a ‘cheat the cheater’ mechanism (Kletzer and Wright, 2000). Our paper thus lends empirical support to a recent literature emphasizing the role of bankers’ incentives for continued sovereign borrowing.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #29

joopas. kerro mulle yksikin valtio joka on siinä onnistunut. no suomi 90 luvulla. se on helppo tehdä. nostetaan vaan työttömyyttä 20%, pistetään myyntiin joka ainut velaksi ostettu asunto, kaadetaan jokainen investointeja tehnyt yritys.

suomi pehmenti tota sekoilua velkaantumalla noin 55% bkt:staan lisää. (lähtö noin 10%, lopetus noin 65% velkakellon mukaan. en viitti tarkkoja lukuja ettiä.)

elikkä jos me nyt tehdään sisäinen devalvaatio, se meinaa et työttömyys kohoaa taas 20% elikkä päädytään 40% tasoon. velka kasvaa 50% eli päädytään 120% tasoon kun huomioidaan bkt alenema.

eiks me ihkusti ollakki sit lähellä kreikkaa?

sä oot aika jukuripäinen nois kannoissas. onks sulla laskelmia siit kuis homma toimii? mua kiinnostas ne nähdä koska voisin oppia jotakin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Oma valuutta ei siis ole mikään tae hyvästä talouspolitiikasta"

Ihmejankkaamista tyhjästä kun kukaan ei ole tuollaista väittänytkään. Fakta vain on että eurossa joudumme tekemään sisäistä devalvaatiota joka näivettää oman taloutemme.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ihmejankkaamista tyhjästä kun kukaan ei ole tuollaista väittänytkään."

Keskustalussa voi käsittääkseni asioita ottaa esille, vaikka kukaan ei olisi muuta väittänytkään ja jos asiasta ei ole tästä keskustelussa ennen puhuttu, niin ei tämä sana "jankkaaminen" kovin hyvin tähän sovellu. :)

Mitäs ne siellä Japanissa oikein on vuosikaudet jahnanneet kun eivät ole saaneet talouttaan siellä kuntoon, vaikka on oma talouspolitiikka ja on jeni ja ne kaikki ihanat mahdollisuudet?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #27

He eivät käyttäneet työkalujaan. Nyt käyttävät.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #34

"He eivät käyttäneet työkalujaan. Nyt käyttävät."

Niin käyttävät, mutta miksi nyt vasta?
Vielä ei ole tuloksista tietoa.
Jenejä kuitenkin painetaan rajusti, kuten dollareita.

Jos euroja painettaisiin yhtä rajusti kuin jenejä ja dollareita, kaikki nämä painattamiset kuitenkin kumoaisivat toinen toistensa vaikutukset, velat tosin tässä leikissä katoavat, mutta muuten hommassa ei ole mitään mieltä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #39

Tuo on hyvä kysymys, että miksi vasta nyt. Ehkä taustalla on ajatus siitä, että on jollain lailla "vastuullisempaa ja hienompaa" tarpoa kärsimyksessä. Sitähän euroalueellakin nyt tehdään, vaikka mitään ilmeistä syytä tai järjellistä perustetta tähän ei olekaan. Halutaan vain kärsiä "kärsimisen ilosta".

Japanissa tiedettiin kuitenkin Aben tarjoama vaihtoehto, hänet äänestettiin hoitamaan tätä tehtävää, ja alku on ollut pienten epävarmuusnikottelukohtauksien jälkeen vallan erinomaista.

Se on totta, että tähän valuuttapeliin lähteminen kumoaisi muiden vaikutuksia, mutta kuten nyt varmasti huomaat: ei tässä ole mieltä lähteä kuitenkaan vapaaehtoisesti häviämäänkään.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #42

"Se on totta, että tähän valuuttapeliin lähteminen kumoaisi muiden vaikutuksia, mutta kuten nyt varmasti huomaat: ei tässä ole mieltä lähteä kuitenkaan vapaaehtoisesti häviämäänkään."

:)

Otan tämän lausunnon siltä kannalta että ymmärrät nyt näkemykseni.
Tai, olet sen ehkä ymmärtänyt ennenkin, mutta et ole ennen tunnustanut ymmärtäväsi.

Siinä olet oikeassa että yksityinen pieni maa ei voi muuta kuin mennä lastuna lainella kansainvälisissä suhdanteissa, mutta isommissa yksiköissä, kuten EU:n tasolla, on mahdollista neuvotella jotain yhteisiä järkeviä tavoitteita ja strategioita.

Ehkä Japanilla, USA:lla ja EU:lla, tai niiden keskuspankeilla, onkin joku yhteinen sovittu strategia. Sitähän me emme voi tietää.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #49

Kyllä minä olen ymmärtänyt jo pitkän aikaa sen, että jotkut haluavat mielummin vain kärsimyksen jatkuvan. Se on jotenkin uljaampaa ja ihannoitavampaa.

Itse olen valinnut vaihtoehdoista minun mielestä mielekkäämmän linjan, mutta kärsimysnautiskelijoilla on toistaiseksi ollut suurempi kannatus. Arvelen kuitenkin, että se mieli muuttuu tämän kärsimyksen pitkittyessä.

Esimerkiksi me voisimme nyt lopettaa vaikka kaikki eläkkeiden maksut, ja pistää eläkevakuutusfirmat lihoiksi. Valtion velkaantuminen loppuisi siihen paikkaan. Toki eläkeläisillä olisi hieman kurjempaa, mutta sitä kärsimystähän tässä haetaankin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #51

"Itse olen valinnut vaihtoehdoista minun mielestä mielekkäämmän linjan, mutta kärsimysnautiskelijoilla on toi,staiseksi ollut suurempi kannatus. Arvelen kuitenkin, että se mieli muuttuu tämän kärsimyksen pitkittyessä."

Meille länsimaisille on opetettu ettei lavea tie ole se paras tie.
Meille on opetettu että se tie joka vie sinne minne haluamme on kaita ja kivinen, kun taas lavea (leveä) tie vie sinne minne kukaan ei halua.

Tämä on hyvä filosofia ja voisipa se selittää jotain länsimaiden menestyksestäkin. Jätän kuitenkin tällaisten johtopäätösten teon. Mutta mielikuva on mielenkiintoinen.

Jokatapauksessa, olipa sen vanhan filosofian kanssa miten vain, suosittelisin tässä kyseisessä puheena olevassa tapauksessa kaidempaa tietä, se on parempi valinta.

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #39

Miksi japanilaiset käyttävät rahapolitiikkaa vasta nyt? Arvaisin, että kulttuurierot. Aasialaiselle virheen myöntäminen ei ole ihan niin helppoa.

On helpompaa jättää pankit zombeiksi kuin tehdä velkajärjestelyjä ja pääomituksia. Zombipankkien kohdalla leikitään, ettei mitään vakavaa ongelmaa ole olemassa ja toivotaan, että tilanne kohenee jonkun ihmeen kautta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #47

Japanissakin tämä politiikan muutos tuli mahdolliseksi vain sitä kautta että keskuspankilta riistettiin sen itsenäisyys.

Tämä taas on hyvin vaarallista, sillä politikot ja rahanpainokone ovat hyvin vaarallinen yhdistelmä ja siksi ne yleensä pidetään erossa toisistaan. Saa nähdä onnistuuko Japanin uhkapeli, vai tuleeko fiasko.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #50

taloudemokraatit jotakin videota jakovat japanin nousun taittumisesta, keskuspankin roolin muuttumisesta ja BIS määryksistä. facessa raivosivat siitä kunnolla. en viittinyt aikaani moiseen tuhlata mutta jäi sellainen kuva että japanin lamaantuminen johtui juuri siitä painokoneen pysähtymisestä.

suomi lopetti keskuspankkirahoituksen 1985. viis vuotta ja rysähti. se rysähdys on maksanut meillen reilun 1000 miljardia taalaa saamatta jääneinä tuloina.

toi on sitä äärimäisen typerää talouspolitiikkaa ja tekijöitä ei ole vieläkään saatu kiinni ja tuomiolle. pitäs ainakin tutkia kuka teki tyhmyyttään, kuka tahallaan. ne jotak syyllisty pelkkään tyhmyyteen vois armahtaa ja laittaa kykyjä vastaavaan työhön siperialaiseen suolakaivokseen.

Käyttäjän lakosi kuva
Mika Lako

Ainakaan minulle ei avautunut termin Rahapolitiikka vs. Saksan laskutapa tai sisältö?

Snellmannin kevyt paikallisvaluutta ei suinkaan ollut heikko, hopeamarkka oli vahva valuutta, joka revalvoitui suhteessa heikkoon ruplaan.

Hiasta vedettynä Suomi on kärsinyt vahvasta valuutaillusiosta ainakin:
1. 1860-luvulla, kiitos Snellmannin.
2. !930-luvulla punnan kultakytkennästä, kiitos Rydin sekä ottopoika Kyösti Kallion.
3. 1980-luvun "vahvasta" markasta, kiitos Mauno Koivisto puntiloineen.
4. 2000-luvun €-hurmiosta, kiitos Niinistö&Lipponen sekä Vaasan pojat Vanhala, Korkmann sekä Åkerholm. Ainakin Korkmannia voisi kutsua Mr Suomijuuroksi, tämä varoitukseksi, kun pohtii Korkmannin lausuntoja.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Hiasta vedettynä Suomi on kärsinyt vahvasta valuutaillusiosta ainakin:"

Mistäs illuusiosta itsenäisen talouspolitiikan ja oman valuutan Japani nyt oikein mahtaakaan kärsiä?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kiitoksia kysymyksestä. Kieltämättä ei aukea heti. Tämä on vain ensimmäisen prosentin (EKP:n pääoma-avain) suhteutus Saksan painoarvoon. Suomen painoarvo on 7,0% Saksan painoarvosta = 1,795% / 25,718%. Eli vaikka haluaisimmekin vaikuttaa EKP:n rahapolitiikkaan, meillä olisi vain 7% ääntä huutaa Saksaa vastaan.

Tämän lisäksi EKP:n päätökset ovat vain osa rahapoliittisesta vaikutuksesta. Pahin efekti on se että Saksan talous on huikean ylijäämäinen ja raahaa euroa ylöspäin, vaikka Suomen talous on alijäämäinen. Tälle ei EKP:kään voi tehdä juuri mitään. Ruotsi ei tästä kärsi, jos sillä menee huonosti, valuutta heikkenee vastaavasti, varsinkin 2009 vuoden kaltaisina shokkivuosina, jolloin tämä suojaa taloutta erinomaisesti. Puolan kohdalla samaa vetoapua on ollut viime vuosinakin.

Kysymyksesi Suomen valuuttahistoriasta menevät ohi osaamisalueeltani, täytyy kaivaa lisää dataa. Käsitykseni on että autonominen, omaa markkaa käyttävä Suomi kasvoi rupla-Venäjää nopeammin 1860-1917 ja markan vahvistuminen johtui myös tästä. Voi olla että kultakantaan sitominen hidasti kasvua, silloin tosin rahapoliittinen osaaminen ja informaation välittyminen valuuttamarkkinoilla ei tainnut olla kovin kummoista. Ehkä kultakanta silloin toi jotain vakausetuja joita ei mielestäni nykyaikana ole kun verrataan kelluvaan valuuttaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Eli vaikka haluaisimmekin vaikuttaa EKP:n rahapolitiikkaan, meillä olisi vain 7% ääntä huutaa Saksaa vastaan."

Niin, minä olen ymmärtänyt että EKP toimisi periaatteessa itsenäisesti, sille laadittujen sääntöjen mukaisesti. Siinä mielessä sekä Saksan että Suomen painoarvot ovat yhtä suuret, eli 0%. Käytännössä asioista tietenkin neuvotellaan eri osapuolten, hallitusten ja EKP:n välillä, josta syystä hallituksilla on tietenkin vaikutusvaltaa, mutta ei määräysvaltaa suoranaisesti.

"Tämän lisäksi EKP:n päätökset ovat vain osa rahapoliittisesta vaikutuksesta. Pahin efekti on se että Saksan talous on huikean ylijäämäinen ja raahaa euroa ylöspäin, vaikka Suomen talous on alijäämäinen. "

Toisaalta Euroopassa riittää muita maita kuin Saksa, joilla menee huonommin kuin Suomella ja niiden taloudet painavat euron kurssia alaspäin. Mielestäni on uhkarohkeaa veikata mihin suuntaan markan arvo lähtisi kellumaan euron suhteen, mutta veikkaan kuitenkin, se lähtisi kellumaan ylöspäin euroon nähden. Oletko eri mieltä? :)

Devalvoituminen vaatisi siten väkivaltaisia toimia, rahan painantaa ja muuta sellaista, mikä vaikeuttaisi kansalaisten asemaa aiheuttamalla inflaatiota ja sitä kaivattua rahan arvon heikentymistä. Markan arvon heikentyminen merkitsisi tuontituotteiden, siis melkein kaikkien tuotteiden kallistumisen.

"Kysymyksesi Suomen valuuttahistoriasta menevät ohi osaamisalueeltani, täytyy kaivaa lisää dataa."
Taitaa tietosi kuitenkin olla paremmat kuin minulla. :)

Minua kuitenkin ihmetyttää tämä. Kun niin väitetän että itsenäinen markka johti suomen talouden vahvistumiseen Venäjän talouteen nähden, niin eikö Venäjän talous sitten ollut itsenäinen ja olihan Venäjälläkin oma valuutta.

Luulisinkin että Suomen taloudellisen aseman vahvistumiseen vaikuttivat tuolloin "mamut", eli maahamme silloin muuttaneet ulkomaalaiset, jotka perustivat tänne teollisuutta ja muodostivat sittemmin tänne erilaisia talousdynastioita. Ehkä täällä Suomessa "mamuilla" oli paremmat edellytykset hoitaa bisneksiä kuin mitä "mamuilla" oli silloisella Venäjällä.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #28

Olen melko varma että osana ruplaunionia Suomi olisi kasvanut vähemmän. Vieras raha tappaa mielestäni aina osan kasvusta varsinkin 50 vuoden jaksolla. Osaselityksesi fiksuista mamuista ovat varmastikin myös totta.

Oma arvioni on että markka heikkenisi noin -5% dollariin ja euroon nähden jos se tuotaisiin euron rinnalle. Mikäli se sittemmin vahvistuisi, on aika helppoa lisätä rahan määrää keskuspankin taseessa sijoittamalla vaihdossa saatu ulkomaanvaluutta laatuarvopapereihin maailmalla. Sveitsi, joka on Ruotsia pienempi maa, tekee aika härskisti mutta onnistuneesti tämän:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1131...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #38

"Olen melko varma että osana ruplaunionia Suomi olisi kasvanut vähemmän. Vieras raha tappaa mielestäni aina osan kasvusta varsinkin 50 vuoden jaksolla. "

Kasvuun vaikuttavat kuitenkin aivan muut tekijät kuin rahayksikkö.
Vai oletko eri mieltä? Toivottavasti et. :)

Voin tehdä sen myönnytyksen että huonolla rahapolitiikalla kasvu voidaan kyllä tuhota, mutta itse kasvun aiheuttavat aivan muut tekijät.

Jos tuo mitä yllä sanon pitää sinunkin mielestäsi paikkansa, niin miksi ihmeessä Japani olisi rahapolitiikallaan tuhonnut vuosikymmenet omat kasvunäkymänsä? Oma raha ja oma talouspolitiikka. Kerro miksi?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #28

"EKP toimisi periaatteessa itsenäisesti, sille laadittujen sääntöjen mukaisesti. Siinä mielessä sekä Saksan että Suomen painoarvot ovat yhtä suuret, eli 0%."

Noinhan asia voisi olla paperilla, mutta käytännössä arvelen EKP kuuntelevan tarkalla korvalla tätä 25,7%:n Saksaa ja etenkin sen keskuspankin ääntä, vaikka sen painoarvo - kuten Suomenkin - mielestäsi on 0%. Vaikutusvalta ei perustu määräysvaltaan, vaan realiteetteihin.
Jos tapaisin Robert Heleniuksen pimeällä kujalla, käyttäisin kernaasti neuvotteluvaltaa mieluummin kuin yrittäisin turvata määräysvaltaan, joka meillä molemmilla on [paperilla] tuo 0% :D

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #44

"Noinhan asia voisi olla paperilla, mutta käytännössä arvelen EKP kuuntelevan tarkalla korvalla tätä 25,7%:n Saksaa ja etenkin sen keskuspankin ääntä, vaikka sen painoarvo - kuten Suomenkin - mielestäsi on 0%. Vaikutusvalta ei perustu määräysvaltaan, vaan realiteetteihin."

Toki keskuspankki ei voi toimia muuten kuin tekemällä yhteistyötä ja niillä joiden kanssa se tekee yhteistyötä on vaikutusvaltaa, mutta politikoilla ei ole märäysvaltaa. Japanin keskuspankilta on tällä hetkellä tämän uuden pääministerin toimesta poistettu määräysvalta, myöskään sen virkamiesten virkavastuusta tuskin voidaan enää puhua.

Monet asiantuntijat ja talousmiehet ovat hyvästä syystä huolestuneita Japanin talouden tulevasta kehityksestä, nyt kun uusi pääministeri toteuttaa omia visioitaan ja elvyttää taloutta. Ainakin tuontitavaran hinta, energian ja raaka-aineiden hinnat, tulevat valtavasti nousemaan. Se ei tee hyvää yritysten kannattavuudelle.

Myös Japanin valtionvelan määrä kasvaa ennestään ja se on jo nyt moninkertainen mm. Euroopan kriisimaiden valtion velkaan nähden. Näin siis siinä tapauksessa että Japani onnistuu painamaan rahaa nopeammin kuin USA ja muut talouden kilpakumppanit ja jos EKP:kin vielä ryhtyy tosissaan kisaamaan tässä rahanpainannassa niin voi olla ettei kenenkään ponnistelut tuota toivottua tulosta.

Käyttäjän lakosi kuva
Mika Lako

Kun tuossa mainittiin Japani, niin usein valuuttakeskustelusta, tai kai aina, unohdetaan tavaravirrat.

Valuutta kun joskus oli vain vaihdannan apuväline.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Enpä olisi niin varma. Valuutta ei mielestäni ikinä ole "vain vaihdannan apuväline". Blogissani "Mitä EKP voisi tehdä Suomelle?" herra Mayer Amschel Bauer Rothschild toteaa:

”Anna minun hallita maan rahan määrää, niin en piittaa siitä kuka kirjoittaa sen lait.” :)

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1106...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Hyvä avaus, jonka voisi yhdistää presidentin sanapariin "vain rehellisyys".
"Se (EU:n ydinidea) ei voi jäädä mittavan hallintokoneiston tai yksittäisten jäsenmaiden erityisintressien varjoon”. Näitä erityisintressejä voi nähdä Miettisen taulukossa.

Nyt olisi mitä mainioin, ellei peräti viimeisin, hetki medialle panna tutkivat (talous)toimittajat selvittämään €-18:n, No€-10:n ja EU-28:n talous- ja rahapolitiikan vaikutuksia ja onnistumisia kunkin osalta.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kiitoksia. Olet oikeassa, kaikki vain vertailemaan! Pari vuotta sitten tarjosin itsekin näitä analyysejäni yhteen johtavaan lehteen, mutta koska kiinnostusta ei ollut, ajattelin että blogataan sitten ilmaiseksi :)

Voisihan sitä taas koittaa uudestaan. Minulta saa myös napata vapaasti ideoita ja analyysiä jos aiheet kiinnostavat. Tämä on huipputärkeä aihe kansakunnallemme.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Sami, taitaa vain olla niin ettei monikaan taho ole valmis kuulemaan sitä totuutta mihin tämä nykyinen tie oikein vie. Siis sitä mitä tien päässä on, valmiiksi katettu pöytä eli kurjuutta mahan täydeltä.

Totuuden kuuleminen on vaikeaa ja siitä osittain saattaa johtua ettei politiikkomme käytettävissä olevat asiantuntijat joko saa tai halua kertoa julki kaikkea tietoakuin vasta eläkkeelle jäätyään, ehkä. Ohjailu lienee niin vahvaa hallituksen taholta että totuutta ei uskalleta kertoa. Olisiko aika kuunnella/ottaa huomioon todellakin kansalaistenkin mielipiteitä, eikä vain kuten pääministeri Katainen on loihennut lausumaan omia mielikuviaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #53

"Ohjailu lienee niin vahvaa hallituksen taholta että totuutta ei uskalleta kertoa."

Haiskahtaa vahvasti salaliittoteorialta. Mahtaisiko hallituksen, nykyisen sateenkaarihallituksenkin, piiristä löytyä riittävää yksimielisyyttä moisten tietojen salaamiseen, lisäksi asiassa pitäisi olla mukana lauma virkamiehiä ja ulkovaltojen politikkoja ja ulkovaltojen virkamiehiä.

Tuntuu todella mielikyvitukiselliselta että nykyisenä aikana, kun tietovuotajat ovat sankareita, moinen suuri salaliitto voisi toimia paljastumatta.

"Olisiko aika kuunnella/ottaa huomioon todellakin kansalaistenkin mielipiteitä,"

Tarkoitatko että salaliittoteoreetikotkin pitäisi ottaa vakavasti. KAnsalaisllahan on hyvin monenlaisia mielipiteitä, eikäa niitä kaikkia mielipiteitä voida ottaa huomioon. Minunkaan mielipidettäni ei kukaan ota huomioon.

Taitaa olla niin että hallitsijoilla, hallituksella, pitää olla ihan oma tahto, jota tahtoa, sitä juuri heidän omaa tehtoaan, heidät on valittu toteuttamaan. Muussa tapauksessa voisi aivan hyvin vallita anarkia.

"eikä vain kuten pääministeri Katainen on loihennut lausumaan omia mielikuviaan."

Mielikuviakin on kansalaisilla kaikenlaisia, myös näitä salaliittoteorioita on kaikenlaisia. Kyllä hallituksilla pitää olla ihan omat mielikuvansa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Vain rehellisyyttä on myöntää, ettemme ole sveitsiläisiä pankkiireja, norjalaisia öljysheikkejä eikä meillä ole ruotsalaisten kauppasuhteita. Voimme pyöritellä lukuja miten haluamme, mutta median ja taloustoimittajien täytyy myydäkin jotain menestyäkseen. Rahapolitiikka ei kiinnosta suurta yleisöä, koska se on parhaimmillaankin vain talouden hidaste.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos. Perustelut eivät tuosta paljon parane. (Lisäys: sarkasmia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #56

Heh, jouduit kuitenkin lisäämään ; )

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Rahapolitiikka ei kiinnosta ihmisiä, koska ihmiset eivät ymmärrä mistä siinä on kysymys. Parhaimmillaanhan rahapolitiikkaa voi käyttää talouden hidasteiden tehokkaaseen poistamiseen.

Suomessakin olisi varmaan aika vaikeaa saada ihmiset omaksumaan, että euro on meille valtava ongelma. Hyvin harva tuntemani ihminen ymmärtää, että rahapolitiikkaa voi käyttää talouden supistamiseen. Vielä harvempi ymmärtää, että juuri sellainen on käynnissä euroopassa. Ihmisillä on nähdäkseni taipumus ajatella näin:
1. Talouksien supistumisen taustalla on jokin mystinen syy, pitää vain yrittää myydä kovemmin.
2. Miksi EKP vahingoittaisi euroopan taloutta, eiväthän he hyödy siitä.

Ja monia variantteja näistä. Useimmathan nielaisivat "virallisen totuuden" 90-luvun lamastakin. En usko että enemmistö missään vaiheessa ymmärtää, että hullut todella pyörittävät tätä hoitolaa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #58

Alituinen jauhaminen rahapolitiikasta on uskoa kaikkivoipaan virkamieheen, joka meissä kaikissa asuu. Tai itse asiassa Kekkoseen, joka määräsi rahan arvonkin mieleisekseen.

Kauhean surullista on, että EKP:ltä putoaa kynä kädestä työajan loppuessa. He ovat virkamiehiä ja hyvin löyhästi vastuussa kenellekään tekemisistään. Miksi he ottaisivat riskejä tai hakisivat touhuilleen suuren yleisön hyväksyntää? Jos osaat heitä neuvoa, tee se - mutta sinuna en odottaisi kieli pitkällä palautetta.

Mitään mystistä ei ole siinä, että yksityinen talous musertuu julkisen talouden alle. Ei täällä yksinkertaisesti kannata tehdä paljon mitään.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #62

"Alituinen jauhaminen rahapolitiikasta on uskoa kaikkivoipaan virkamieheen, joka meissä kaikissa asuu. Tai itse asiassa Kekkoseen, joka määräsi rahan arvonkin mieleisekseen."

Näitä asioitahan useimmat euron kritisoijista juuri vastustavat. Minähän yhtenä monista kannata kelluvia valuuttakursseja, jottei valtioiden välille syntyisi tällaisia kestämättömiä epätasapainoja kuin eurossa.

Kelluva valuutta tarkoittaa sitä, että rahan arvo määräytyy markkinaehtoisesti, eikä kaikkivoipaisten virkamiesten määräyksestä. Kellutuksen lisäksi tarvitsemme tietenkin jonkin myös politiikkaa, koska onhan meidän päätettävä kuinka raha parhaiten palvelisi talouttamme. Itse olisin halukas kokeilemaan NGDPLT-lyhenteen nimellä kulkevaa politiikkaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #65

Nyt kun tilaisuus on kysäistä,niin kuinka luulisit tuon politiikan toimivan todellisuudessa?

Aito ongelmahan tuossa on se,jos nyt siis pöyhäistään talousfilosofiaa hieman,että vaikka keskuspankin toimintaperiaatteita muutettaisiin niin edelleen markkinatoimijat ajattelee kvantiteettiteorian mukaan. Syyki on selvä..markkinatoimijat ovat niitä joilla on rahaa ja niille joilla rahaa on,inflaatio on se huono tie.

Todellisuudessa siis suuret markkinatekijät sitoisi keskuspankin kädet ja tässä tapauksessa kansakuntien kädet. Olisiko se sitten huonoa kansakunnan kohdalta..rahan arvo laskisi bisnes pyörisi ja se bisnes korjaisi tilannetta. Ehkä niin hyvä..ehkä ei. Ulkomaiset investoijat eivät välttämättä olisi innostuneita..ehkä :) Paljon jää ehkän varaan,mutta toki tuokin kokeilun arvoista olisi verrattuna tähän nykyiseen tilaan.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #66

En tarkoita sanoa mitään kovin radikaalia. En vaadi mitään veret seisauttavaa reflaatiostrategiaa, jolla NGDP (nimellinen BKT) nostetaan kriisiä edeltäneelle trendille vuodessa. On selvää, että euro on aiheuttanut jo pidempi aikaista vauriota taloudellemme.

Katsohan mitä Nick Rowe on kirjoittanut:
http://worthwhile.typepad.com/worthwhile_canadian_...
"We had three guard dogs, named IT, PLT, and NGDPLT, that were all saying about the same thing from 1992 to 2008. The Bank of Canada listened to the first of those three dogs, and things seemed to go pretty well. So we figured IT was a good guard dog. In 2009 things changed. The Bank of Canada kept on listening to the IT dog, and did what was needed to make sure the IT dog stayed fairly quiet. The PLT dog stayed fairly quiet too. But the NGDP dog started barking loudly, telling us that monetary policy was too tight. And when I looked out the window, I saw exactly those symptoms that I normally associate with a random tightening of monetary policy: people having greater difficulty selling things for money; greater ease buying things for money; and a fall in the quantities of things sold for money. I saw exactly the same sort of recession I would expect to see if monetary policy suddenly at random became too tight. The NGDP dog was right to start barking loudly; the IT and PLT dogs failed to warn us of the recessionary burglar."

Ero on siinä, että euroelueella taloon ei tullut murtovaras vaan psykopaattimurhaaja. Uskon että NGDPLT pitää varmemmin sen tyyppiset vieraat ulkona.

Toisaalta olisi hyvin kiinnostavaa nähdä miten NGDPLT toimisi Suomen taloudessa, muodostuisiko inflaatio jossain vaiheessa ongelmaksi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #62

Snellmann, eikö silloin olisi hienoa, että suomalaiset lopettavat omalta osuudeltaan maksamasta palkkoja näille kuuroille kynänpudottelijoille?

Jos Saksa haluaa maksaa heidän etujaan ajavalle köörille palkkaa niin se on ihan ymmärrettävää.

Eipä kai siinäkään mitään, voihan sitä suomalainenkin maksaa saksalaisten riemuksi, mutta kun siinä samalla käy niin, että suomalainen kärsii tästä tilanteesta.

Yllätit kuitenkin minut. Kuvittelin, että inhoat virkamiehiä, mutta sinustahan on kuoriutumassa kunnon byrokratiafani.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hei,

Olen ollut poissa, joten tässä pari koottua vastausta mielenkiintoisesti polveileville alakommenteille.

1. Eurovastuiden muutos markkavastuiksi
____________________________________________

Suomen valtion joukkovelkakirjojen laki on lähes 100% Suomen laki. Kuten Myllyniemi sanoo, Lex Monetae-lakikäytännön perusteella voimme markkaan vaihtamisen yhteydessä päättää joko pitää vastuut euroina tai muuttaa ne markoiksi. Mikäli valitsemme eurot, niin suurta ongelmaa ei ole. Jos valitsemme markan, oletukseni on että markka heikkenee noin -5% euroa vastaan, mutta mahdollisesti myöhemmin voi jopa vahvistua. Sijoittajat voisivat siis menettää hieman, mutta toisaalta näin pieni muutos ei varmaankaan aiheuttaisi haasteita. Joku voisi piruuttaan haastaa Suomen valtion oikeuteen, mutta korvaussummatkin ovat rajallisia johtuen markan arvon tasapainosta euroon nähden.

Kumpikaan päätös ei mielestäni olisi kovin dramaattinen, maksuaikaa on kuitenkin ehkä keskimäärin 10 vuotta.

Yritysten ottamissa veloissa ja joukkovelkakirjoissa lakikäytäntö on pääsääntöisesti myös Suomen laki, mutta paljon on myös esim. Englannin ja Ruotsin lakia käytössä. Olettaisin että yritykset pääsääntöisesti eivät vaihtaisi maksuvaluuttaa. Heillekään ei suurta muutosta tästä tulisi.

2. Optimaalinen valuuttapolitiikka markalle
____________________________________________

Olen samaa mieltä kuin Määttä että nominaalisen bruttokansantuotteen kasvu markoissa olisi pääsääntöisesti järkevin tapa pyörittää kelluvaa valuuttaa. Ruotsikin mielestäni tekee näin, vaikka se ei avoimesti sitä myönnäkään. Kopioidaan vaan Ruotsin malli, niin ei tule ongelmia. Oma sekoilumme kiinteiden valuuttakurssien aikaan ei ainakaan ole toivottavaa. Vahvaa työllisyyttäkin pitäisi painottaa, ja toki jonkinlaista inflaatiovakauttakin.

Toimituksen poiminnat