samimiettinen Menestymme kun saamme mitä haluamme, mutta onnellisia olemme vasta kun haluamme mitä saamme

Ehdottaako Jutta Urpilainen finanssipoliittisen lain rikkomista?

  • Suomen tasavallan finanssipoliittinen laki ei ole keskustelupaperi kuten hallitusohjelma
    Suomen tasavallan finanssipoliittinen laki ei ole keskustelupaperi kuten hallitusohjelma

Yllättävän harva tietää Suomessa että tammikuussa 2012 Suomi hyväksyi Euroalueen 18 maata laillisesti sitovan finanssipoliittisen sopimuksen, Fiscal Compactin. Myös 7 ei-Euromaata hyväksyi sopimuksen, mutta osa vain hyvin ylimalkaisella, ei sitovalla tasolla. Kyseessä on siis käytännössä Euro-18-maiden monenkeskisen sopimuksen pohjalta tehty kansallinen laki, kuten lähes kaikki euroon liittyvät järjestelyt.

Kun sopimus allekirjoitettiin, siitä sanottiin 2012 tammikuussa näin:

"Sopimus edellyttää, että valtion talousarvion on oltava tasapainoinen tai ylijäämäinen.

Tähän voidaan päästä, jos vuosittainen rakenteellinen julkistalouden alijäämä on alle 0,5 prosenttia nimellisestä BKT:sta. Jos jäsenvaltio poikkeaa tästä säännöstä, käynnistyy automaattinen korjausmekanismi. Mekanismissa otetaan täysin huomioon kansallisten parlamenttien oikeudet.

Jäsenvaltioiden on lisäksi sisällytettävä tämä tasapainoisen talousarvion sääntö osaksi kansallisia oikeusjärjestelmiään, mieluiten perustuslain tasolla.

Finanssipoliittinen sopimus on kansainvälinen sopimus ja sellaisena oikeudellisesti sitova."

Suomen lakiin sopimus otetettiin vuoden 2013 alussa. Huhtikuussa 2013 Jutta Urpilaisen johtama Valtionvarainministeriö julkaisi suunnitelman miten tämä rakenteellinen -0,5% bkt:sta saavutetaan. Yksi prosentti bruttokansantuotteesta on noin 2 miljardia euroa ja puoli prosenttia on 1 miljardia euroa.

Sitova tavoite Suomen julkistaloudelliselle rakenteelliselle alijäämälle on siis 1 miljardi euroa.

Kannattaa lukea huolella Urpilaisen ministeriön vakausohjelma. Siinä todetaan että jo vuonna 2012 valtio keräsi nimellistä alijäämää -3,4%, paikallishallinto eli kunnat -1,1%. Oltiin jo tuolloin -4,5% tasolla. Onneksi löytyi valttikortti, eläkerahastointi, joka pelasti vajeesta +2,4%. Käsittääkseni loput vajeesta selitettiin ei-rakenteellisilla tekijöillä.

Valttikortin, eläkerahastoinnin positiivisuuden, jatko on näillä näppylöillä katkolla ja jossain vaiheessa kroonista nimellistä vajetta ei voi olla kutsumatta myös rakenteelliseksi. Tällöin ikävä kyllä julkistaloudellinen alijäämä tulee finanssipoliittisen lain kynsiin koko laajuudeltaan.

Aiemmin tällä viikolla Jutta Urpilainen on ehdottanut että vajeen kuromista ei tarvitse välttämättä aloittaa hallitusohjelman, ja vielä tärkeämpää finanssipoliittisen sopimuksen, mukaisesti vuonna 2014.

Ehdottaako Jutta Urpilainen siis finanssipoliittisen lain rikkomista?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Mitäpä tuosta. EU:ssa on ennenkin rikottu sääntöjä. Joku maa kuitenkin rikkoisi tuota lakia ennemmin tai myöhemmin ja EU siunaisi sen, joten miksei Suomi voisi sitä rikkoa ensin? Tässä jamassa ei oltaisi, jos aiempia sääntöjä olisi noudatettu.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kyseessä on Suomen tasavallan laki. Onko senkin rikkominen hyväksyttävää?

Timo Jäntti

Onko finanssipoliittinen sopimus sopimus vai laki?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #5

Hyvä kysymys! Ensin oli sopimus, nyt on laki.

Tammikuussa 2012 kyseessä oli kansainvälinen Suomen allekirjoittama ja sitova sopimus.

Vuoden 2013 alussa tuli voimaan Finanssipoliittinen Suomen tasavallan ns. fipo-laki.

Selvensin tekstin ja kuvatekstin, että ei jää kuvaa että tässä vaan ollaan alustavasti jotain sovittu.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Ymmärränkö oikein että otsikossa mainittu "finanssipoliittinen laki" tarkoittaa linkissä alla olevaa lakiesitystä (ja siis lakia)?

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=...

Muutama poiminta lakiesityksen tekstistä:

"Kansallisessa lainsäädännössä tulisi säätää julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa koskevasta keskipitkän aikavälin tavoitteesta." (Siis: keskipitkän aikavälin rakenteellisesta tavoitteesta)

"Esityksellä ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Valtioneuvoston nykyisin asettama keskipitkän aikavälin tavoite on 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtiovarainministeriön 17 päivänä syyskuuta 2012 julkaiseman laskelman mukaan vuonna 2011 julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema oli 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuosina 2012–2016 rakenteellisen rahoitusaseman arvioidaan vaihtelevan välillä 0,2 – 0,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tulevina vuosina keskipitkän aikavälin tavoitteen asettamisessa on otettava huomioon ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvu. Keskipitkän aikavälin tavoitteen nykyisen tavoitetason saavuttaminen edellyttänee jatkossa julkisen talouden tuloja lisääviä tai menoja vähentäviä toimenpiteitä tai rakenteellisia, pitkän aikavälin kestävyyttä vahvistavia uudistuksia."

"Valtioneuvosto asettaa julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa koskevan keskipitkän aikavälin tavoitteen...."

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Pahus kun olen vain ekonominplanttu, mutta tuo näyttää juuri fipo-lailta.

Tässä näyttäisi olevan FINLEX-versio:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120869

Tuttavallisemmin tunnettu myös : "Laki talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista "

:)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Ehkä yksi typerimmistä laeista, mitä on eurokriisin aikana tehty.

- Annetaan budjettivalta ylikansalliselle instanssille, jonka track record on surkea ja päätöksenteko täysin politisoitunut

- Säännöstä nojaa mahdollisuuteen erottaa jotenkin rakenteellinen (eli pysyvä) ja suhdanteesta kiinni (eli vaihtuva) budjettivaje toisistaan - tulkinnanvaraista siis

- Säännöstö vain voimistaa suhdannevaihteluita

- Koska on tulkinnanvarainen, tiedetään jo etukäteen, että sakkoa piisaa varmasti Suomelle, mutta ei sitten taas esimerkiksi Espanjalle tai Ranskalle, jos syytä olisi.

- Komission omat neuvonantajat ovat kritisoineet lakipakettia ylläolevilla perusteluilla, ja yleinen käsitys on, että nämä runnottiin läpi, että Saksassa vaalikarja olisi hieman ymmärtäväisempi isojen puolueiden junailemia kriisimaita tukevia EVM- ja EKP-järjestelyitä kohtaan.

Eurooppa - mikä ei ole kakkaa, on pissaa.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #9

EVM-tukea ei olisi saanut jos ei olisi hyväksynyt tätäkin, mikä pakotti kaikki kriisimaat mukaan.

Niin tai näin, tämä on nyt Suomenkin laki.

Saksalaiset voivat käyttää tätä lakia sisäisten devalvaatioprosessien käynnistämiseen ja ylläpitoon, jotta rahapolitiikkaa ei tarvitsisi löysentää yli Saksan tarpeen. Reilu peli.

Johtanee siihen että Saksassa ei ole tuotantokuilua ja muissa 17 Euromaassa on, elleivät pienellä ihmeellä pääse Saksan rinnalle talouden rakenteissa, jolloin elämä on ihan siedettävää. Veikkaan että näitä voittajapaikkoja on realistisesti ehkä kahdelle muulle Euromaalle, joihin en laske Suomea mukaan. Siihen tarvittaisiin indeksitaloutemme purkamista ja kovan Saksan euron hyväksymistä noin suunnilleen eilen, eli aloittaisimme 2-kohdan euromatokuurin blogissani:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1470...

Toisaalta pieni toivo on että koska on tämä velkajarru, Saksa voisi hyväksyä myös setelirahoituksen.

Juhani Putkinen

Oleellista olisi viimeinkin uskoa, että me EMME saa syödä enemmän kuin tienaamme - eli kulut pitää leikata tulojen tasolle, tai oikeastaan vielä alemmas, että voimme vähentää velkakuormaamme. Se velkakuorma tarkoittaa käytännössä pirunmoisia korkokuluja.

Julkista sektoria on leikattava heti ja reilusti. Urpilainen on ehdotuksineen Suomen kansan vihollinen.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Me emme syö enemmän kuin tienaamme. Tai se riippuu ihan siitä, millaisia tuotteita tai palveluita käytämme.

Esim. jos tuomme maahan jotain tavaraa, niin samasta arvosta täytyisi viedä tavaraa ulos. Se on tärkeintä. Muuten maan sisällä rahat kyllä riittävät.

Juhani Putkinen

Se syömme enemmän kuin tienaamme on tietysti kielikuva. Se tarkoittaa, että Suomen julkisen sektorin menot ovat suuremmat kuin tulot. Siksi julkisen sektorin menot pitää kylmän viileästi leikata pienemiksi kuin on tulot. Mitään sääliä ei saa tuntea, niin vaan pitää tehdä. Verotusta EI saa kiristää, vaan nimenomaan menoja pitää leikata - eli julkisen sektorin turhakkeita pitää potkia kilometritehtaalle ihan urakalla.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #13

Meillä on verotus nyt oikein sopiva. Ei ole millään tavalla liian korkea. Joten mitään menojakaan ei tarvitse leikata.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #14

Nina: "Meillä on verotus nyt oikein sopiva. Ei ole millään tavalla liian korkea. Joten mitään menojakaan ei tarvitse leikata."

Kun julkinen sektori velkaantuu koko ajan miljarditolkulla vuodessa, niin julkisen sektorin menoja pitää leikata miljarditolkulla. Eli kaikenkarvaisia pomoja ja asiantuntijoita kilometritehtaalle runsaasti ja nopeasti.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #18

Velkaantuminen onkin ihan typerää, mutta minkäs teet kun on jatkuva inflaatio koko ajan. Sen takia ne menot tuntuvat vuosi vuodelta nousevan.

Ylisuuria eläkkeitä voitais ihan ensimmäisenä leikata.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #23

Suomem inflaatio on varsin maltillista, mutta julkiselle sektorille on palkattu aivan liian paljon uusia turhakkeita ja julkisen sektorin palkat ovat nousseet liian jyrkästi (en tarkoita "Sari sairaanhoitajaa").

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #24

Kuulemma sitä on kunnilla työntekijöitä, jotka istuvat kahvihuoneessa puolet työajasta. Itse kyllä uskon tämän olevan marginaalista. Riittävä julkinen hallinto vielä mahdollistaa julkisen hallinnon toimivuuden "tarkkailun". Tietenkin on asioita, joista päätökset pitäisi tehdä valtuustoissa isommassa porukassa, eikä vain virkamiesten kesken tai lautakunnissa.

"Sari sairaanhoitaja" mielestäni ansaitsee parempaa palkkaa, ja pienten kuntien terveysasemat etenkin tarvitsevat enemmän rahaa. Joissakin kunnissa ei voida potilaita kunnolla tutkia, koska pitää säästää rahaa.

Jos nyt jotain leikkauksia aletaan tekemään, niin rahat otettaisiin sieltä, missä rahaa tarvittaisiin. Joten ei leikkauksia. Eikä ne verot ole mitenkään kohtuuttomia.

Tämä on mielestäni hyvä kirjoitus http://rogerwessman.com/2014/02/01/paradoksi-rahan...

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #24

Mites armeija, juuri ostettiin 200 millillä uusia tankkeja = uusi lastensairaala + muuta kivaa vaikka home kouluille. Poliisistakin voidaan varmasti vähän leikata vielä, kyllähän 1 poliisi koko lapinläänin hoitaa. Rajavartiolaitosta emme tarvitse ollenkaan, hoitakoon EU sen kun kerran olemme EUssa. Koulutuksesta voidaan leikata sillä Suomihan menestyy niin hyvin kaikissa PISA hörhöilyissä ym.

Kela?? Kelan tuki yksityiselle terveydenhoitopuolelle nollaan olisi ihan paikallaan.

Julkisen sektorin suuri ongelma on surkea rahoitustilanne (valtion rooli kuntien rahoituksessa). Myös suorittavan portaan väheneminen ja virkamiesten ym. väliportaan johdon paisuminen on pöyristyttävää.

Pointti tässä on se että julkisen sektorin kiroaminen ja tuomitseminen ei ole ratkaisu. Ongelma on se että rahasta on tehty luonnonvara jota on vain tietty määrä tiettyjen piirien hallinnassa. Ei näin!

Suomihan rahoitti julkisen sektorin alijäämiä oman keskuspankkinsa avulla vuoteen 1986. Tähän käytäntöön voidaan palata jos on tahto. Minulla ja aika monella jotka tämän tietävät että ennenkin on näin tehty on tällainen harras toive.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #27

Jeps, Jarmo. Samaa mieltä sun kans.

Ei julkisen sektorin menoja pidä ollenkaan leikata. Rahan käyttökohteita voi ehkä miettiä, mutta jos on pari sihteeriä erotetaan, niin ei se kovin suurta säästöä tuo.

Juuri poliisin virkojen säilyttämiseksi, tai enemmänkin saisi poliiseja olla, tai hoitajien määrän ja palkkojen nostamiseksi voisi julkiselle sektorille ohjata enemmän rahaa.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #13

Julkisen sektorin alijäämä oli noin 2 prosenttia bkt:sta, yksi EU-maiden pienimpiä.

Julkisen sektorin menot sisältävät mm. eläkkeet. Myös yksityisellä sektorilla tehdystä työstä maksetut eläkkeet luetaan julkisiin menoihin.

Ruvetaan vaan leikkaamaan!

Valtiohan on varsin ansiokkaasti yritänyt leikata julkista sektoria mm.valtion tuottavuusohjelmalla. Tämä ohjelma supisti valtion menoja vuosina 2006-2010 210 miljoonaa euroa. Samaan aikaan ostot yksityiseltä sektorilta kasvoivat 500 miljoonaa, erotus 290 miljoonaa = tuottavuuden nimissä julkinen sektori kasvoi 290 miljoonaa euroa.

Susanna Kaukinen

Ei tässä oo mitään saumoja tällasista papereista välittää.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tässähän olisi "saumat" pistää hallituksen tietyt ministerit rosikseen! :D

Kokonaan toinen asia kuitenkin on, mikä lasketaan rakenteelliseksi alijäämäksi. Se kun on tulkintakysymys. Lisäksi lain rikkomiseen voi saada poikkeusluvan, kuten esimerkiksi Espanja sai luvan tehdä reippaammin alijäämäisen budjetin.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Oliks tän sopimuksen tarkoitus toimia vakausmekanismina, koska euro ei toimi?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hei,

Tavallaan. Se oli Saksan masinoima lukko holtittomalle Euro-18-maiden velkaantumiselle esim. EVM:n ja ERVV:n piikkiin ilman mitää motivaatiota lopettaa muiden piiikkiin elämistä.

Nyt se puree Suomeenkin kun aloitamme Kreikan tietä. Lisävelkaantumista pitää nyt perustella finanssipoliittisen lain "väliaikaisena" rikkomisena. Se on paljon vaikeampaa kuin retoriikka "kasvun tukemisesta keynesiläisellä menopolitiikalla".

Vaihtoehto olisi rahapolitiikka, mutta Saksa kieltäytyy. Lisäksi olisi kiire vaatia että jos setelirahoitus tulee, se olisi reilua myös Suomelle eli kohdistuisi myös Suomeen.

Setelirahoituksen katsotaan melko laajasti toimineen omaa rahaa käyttävissä länsimaissa, kuten USA:ssa. Katso esim.

http://rogerwessman.com/2014/01/29/mista-me-tiedam...

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Kiitos linkistä Roger Wessmanin sivuille. Mielenkiintoisia kirjoituksia siellä näyttää olevan. Pitäisi oikein ajan kanssa paneutua. Joudun aina lukemaan kolme kertaa, koska ei ole ekonomin koulutusta. Olen ainoastaan merkonomin retku.:)

Miksi sitten meidän hallitus ei vaan nosta veroja?

Setelirahoitus tosiaan vaikuttaa olevan ainoa ratkaisu, koska muut vaihtoehdot ovat vain verojen nosto ja lainan otto.

Juuri euron toimimattomuuden ja Saksan vallan takia meidän pitäisi erota EU:sta.

Onko USA:ssakin tosiaan nyt käytetty setelirahoitusta? Yhden dokumentin olen USA:n pankeista osittain katsonut. Sen mukaan valtio on tukenut pankkeja ja nimenomaan ottamalla rahat kansalta.

Olen yksinkertainen ihminen ja mielestäni pankkeja, jotka toimivat kuin sijoitusalan yritykset, ei pitäisi tukea.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #25

Hei,

Mielestäni Euroopan Unioni 28 jäsenmaan tasoisena on melko hyvä ja toimiva valtioliitto, joka maksaa vain 1% bruttokansantuotteesta. Se on vähemmän kuin kirkollisvero.

En pidä nykyisestä Saksan intressien ympärille rakennetusta Euro-18-osavaltioliitosta, koska se ei ole erityisen demokraattinen eikä euro ole mielestäni talouskasvua luova rakennelma muille kuin Saksalle tai hyvin Saksan kaltaisille maille.

Blogaukseni finanssipoliittinen laki on esimerkki Euro-18-päätöksenteosta joka ei toimi EU:n parlamentin kautta vaan monenkeskisten Eurovaltiosopimusten kautta lähinnä kriisiviikonloppujen aikana. Sopimustekstit ovat mielestäni suunnitelmataloudellisia ja siksi huonoja. Niissä ei myöskään näy taloustieteellinen tai markkinataloudellinen ote, vaan politiikka.

Siis: EU-28 on hyvä, euro-18 ei mielestäni nykyrakenteena hyvä.

USA setelirahoittaa sekä liittovaltiovelkaansa että kiinteistöarvopapereita. Setelirahoitusta kutsutaan nimellä Quantitative Easing. Sen johdosta liittovaltion keskuspankki on jo setelirahoittanut noin kolmanneksen liittovaltiovelasta, eli efektiivisesti pienentänyt valtion ulkoisen lainanottoasteen yli 100% tasolta noin 65%-tasolle. Tämä on tehty siten että työllisyys on samalla parantunut ja valtion alijäämä kutistunut. Toimenpide on myös pitänyt dollarin heikkona.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #29

"Mielestäni Euroopan Unioni 28 jäsenmaan tasoisena on melko hyvä ja toimiva valtioliitto, joka maksaa vain 1% bruttokansantuotteesta. Se on vähemmän kuin kirkollisvero."

Jos Suomi palaa Eta-sopimukseen niin se kustantaa n0,5% bkt:stä. Yhteismarkkinat käytössä eikä tarvi niellä hullun hauskoja eu-lakeja.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #29

Tuskin mitään muutosta parempaan on jatkossakaan luvassa. Jos Saksa estää Suomen setelirahoituksen nyt, niin tuskin se jatkossakaan sitä sallii.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tuntuu aina jotenkin hellyyttävältä, kun alijäämät asetetaan "tavoitteiksi".

Nythän voidaan sanoa, että Suomi(kin) ylsi tavoitteisiin ennätysajassa.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Yhden miljardin euron julkistaloudellinen rakenteellinen alijäämä on käytännössä mahdoton nykyiselle indeksitaloudellemme.

Vielä ei olla saatu edes kestävyysvajeshokkia ikääntymisestä eikä eläkerahastointishokkia nettorahastoinnin kääntymisestä maksujen ulosvirtaukseksi.

Positiivisesti ajateltuna finanssipoliittinen laki on se mörkö joka pakottaa meidät vihdoinkin rikkomaan indeksitalouden neuvottelutaloudeksi. Se on IMF:n tai troikan tai Euro-18-liittovaltion paikallinen esiaste. Veikkaan ennemmin että indeksitalous ei purkaudu vaan indeksejä rullataan ylös vuosikymmenien jatkuvuudella, ja karsitaan yt-menettelyillä työvoimaa yhä laajenevassa määrin kilometritehtaalle.

Joka tapauksessa se on Suomen laki. Jos sitä ei aio noudattaa, se pitäisi purkaa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Täytyy myöntää että jos EU:n alkuperäinen tarkoitus oli olla jonkunlainen rauhan projekti, niin nyt näillä sopimuksilla ollaan kyllä tekemässä tietä uusille Hitlereille.

Toimituksen poiminnat