samimiettinen Menestymme kun saamme mitä haluamme, mutta onnellisia olemme vasta kun haluamme mitä saamme

Euron tulevaisuus - markan toinen tuleminen

  • Suomen markka ja euro dollareissa ja 10v korot Suomessa ja Ruotsissa
    Suomen markka ja euro dollareissa ja 10v korot Suomessa ja Ruotsissa

Minulla on ollut kunnia olla Vesa Kanniaisen vetämässä "Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot" hankkeessa yhtenä 12 asiantuntijana (mukana olijoista on julkaistu mm. Tuomas Malinen, jonka kanssa raapaisimme aihetta Radio Ravussa, sekä Elina Lepomäki, joka myös kävi puhumassa aiheesta tänään). Ajatuspaja Libera valittiin julkaisemaan teos 7.5. mutta ei ole vaikuttanut sen sisältöön. Muita kirjoittajia tulee julkisuuteen puhumaan aiheesta viimeistään julkistamishetkellä Economicumissa. Yhteisnimemme on #EuroThinkTank.

Libera julkaisi pienen maistiaisen kirjan skenarioista, blogaukseni markan toisesta tulemisesta. Sixten Korkman on kirjassaan Euro - valuutta vailla valtiota pohtinut markan käyttöönottoa pintapuolisesti, mutta muuten asiaan ei ole juuri perehdytty Suomessa. Itse raapaisin aihetta täällä kaksi vuotta sitten kirjoituksessani Isosta eurosingosta markkapyssyyn.

Ohessa kirjoitukseni Liberan blogiin aiheesta "Markan toinen tuleminen". Valuuttaunioneja tulee ja menee. Ensimmäinen tulemisemme oli jo 150 vuotta sitten! Henkeä ei kannata pidätellä toisen tulemisen kohdalla. Kirjakaan ei ole eurokriittinen vaan analyyttinen. Siinä käsitellään myös muita Euron tulevaisuuden skenaariota kuten 18 maan Euroliittovaltiota (USA:n mallin mukaisilla järkevillä tulonsiirroilla), sekä Maastrichtin sopimuksen mukaista euroa. Kannattaa tutustua!

-----

Markan toinen tuleminen

Aiempi kirjoitukseni ’Kaksipäisen kotkan varjosta” kuvasi markan käyttöönottoa 150 vuotta sitten. Minkälainen savotta markan toinen tuleminen olisi?

Yllättävää kyllä, markan paluu ei olisi erityisen monimutkainen tai kansantaloudellisesti vaativa operaatio. Ero tapahtuu viikonlopun yli Suomen Pankin ilmoituksella olla muuntamatta muualta euromääräisesti tulevia suorituksia suhteessa 1:1. Tämän jälkeen markkinat alkavat välittömästi hinnoitella markan suhdetta euroon ja muihin valuuttoihin, kuten tapahtui ruplaunionin ja Tsekkoslovakian rahaliittojen hajotessa vuonna 1993 (Pomfret 2002, Nordvig 2014). Myös markan kellutus vuosina 1993-1996 alkoi yhden päivän toteutuksella. Ruotsi toimi samoin, mutta on jatkanut kruununsa kelluttamista, hyötyen rahapoliittisesta joustosta toisin kuin Suomi.

Ongelmia syntyisi jos markka devalvoituisi voimakkaasti euron arvoon nähden. Silloin käteiseurot poistuisivat kierrosta, koska yritykset ja yksilöt eivät haluaisi vaihtaa rahojaan vähempiarvoiseen markkaan. Näin ei kuitenkaan ole. Jens Nordvig, Nomuran ekonomisti arvioikin että markka voisi olla vain 7% euroa heikompi koska ulkoinen rahoitusasemamme on hyvä ja vaihtotaseemme on vain hiukan negatiivinen.  Lisäksi Suomessa huomattavan suuri osa kaupankäynnistä tapahtuu pankki- ja luottokorteilla tai sähköistä rahaa käyttäen (Leinonen 2007). Vaikka vaikutus ei ole suuri, olisi perusteltua jättää Suomessa kiertävä käteinen euroiksi eikä vaatia välitöntä markkoihin vaihtoa tai leimaamista.

Hieman pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomen valuutan heikentymisen Yhdysvaltojen dollaria ja Saksan markkaa vastaan katkaistiin vahvan markan politiikalla 1990-luvun alussa, silloisten päättäjien uskoessa virheellisesti kiinteiden valuuttakurssien voimaan taloutemme vakauttajana. Euroon liittyminen vuonna 1999 aloitti toisen vahvistumisjakson. Nyt olemme suunnilleen vuoden 1991 tilanteessa, tällä kertaa ilman kelluvan markan rahapoliittisen kevennyksen mahdollisuutta. Vuodesta 1988 nykypäivään Ruotsin ja Suomen 10 vuoden korkotaso on ollut lähes identtinen sekä markka- että euroaikanamme. Kelluvaan markkaan siirtyminen ei siis oletettavasti suoraan vaikuttaisi korkotasoomme, mikäli saavuttaisimme Ruotsin kaltaisen pienen ja kehittyneen maan uskottavuuden markkinoilla.

Elektroninen raha, pankkitalletukset, ovat pankin velkaa kuluttajille ja yrityksille (M1 ja M2-raha), jonka pankit ovat velvollisia vaihtamaan keskuspankin setelistöksi pyydettäessä. Kaikkia pankkeja ja rahoituslaitoksia käskettäisiin vaihtaa tileillä olevat eurot markoiksi suhteella 1:1. Tämän vuoksi kaikki pankki- ja luottokorttiostokset muuttuisivat uuden valuutan mukaisiksi käytännössä yhdessä yössä ja kaikki pankeista nostettavat käteisvarat leimattaisiin uudeksi valuutaksi. Käytännössä saatettaisiin tarvita kahden-kolmen päivän pankkivapaa, jonka aikana talletukset vaihdettaisiin markoiksi ja pankit valmistautuisivat setelistön leimaamiseen. Toinen vaihtoehto on käyttää käteisen nostorajoituksia sen aikaa, kun rahat saadaan leimattua. Hätätilanteessa Suomen koko maksuliikenne voitaisiin todennäköisesti hetkellisesti hoitaa euroilla tai jopa ilman käteistä rahaa aiheuttamatta taloudelle sen suurempia vaurioita. Pankkiautomaateista vaihdon jälkeen nostettavat eurot veloitettaisiin tileiltä kelluvan markan vaihtokurssin perustuvalla hinnalla vaihtoviikonlopun jälkeen. Euro-markka-vaihdos voisi luoda pankeille avoimen valuuttaposition, jonka riski voitaisiin minimoida johdannaisilla, jonka Suomen Pankki voisi mahdollisesti sopia EKP:n kanssa ennen toteutusta.

Murroskohtaa edeltävä aikataulu on valuutan vaihdoksissa yleensä pulmallinen. Suomen kohdallakin tulisi välttää ennakkoilmoitusta uuden rahayksikön käyttöönotosta, vaikka rinnakkaisvaluutan, markan, ulkoinen arvo ei todennäköisesti juuri poikkea eurosta (spekulatiivinen paine on sitä suurempi mitä enemmän kansallisella valuutalla on devalvoitumis- tai revalvoitumispainetta). Kaikki tärkeät päätökset oman valuutan käyttöönottoperiaatteiden valinnasta eduskunnan hyväksyntään olisi hyvä tehdä yhden viikonlopun aikana. Eduskunnan tulisi antaa mahdollisimman laaja valtuutus hallitukselle (erityisesti pääministeri ja valtionvarainministeri) toteuttamaan valuuttauudistus.

Yritysten sopimusvaluuttojen muuttamisessa euroista markoiksi pitäisi ottaa huomioon kaupalliset ja kilpailulliset asiat. Kansainväliset sijoittajat todennäköisesti hinnoittelisivat Suomen markkasopimukset nopeasti Ruotsin vastaavien käytäntöjen ja hintojen perusteella.

Kaikista euromaista juuri Suomi on optimaalisessa asemassa oman valuutan käyttöönottoon. Etelä-Euroopan maiden kohdalla tilanne on toinen, koska niillä siirtymä vaatii todennäköisesti väliaikaisia pääomakontrolleja ja pitkiä pankkivapaita. Saksa taas joutuisi, oikeutetusti, taistelemaan yksin vahvistuvaa markkaansa vastaan. Saksan näkökulmasta euro onkin kultamunia muniva hanhi, joka mahdollistaa sen 7% vaihtotaseen ylijäämän ja talouden vahvuuden.

On myös tärkeää vakuuttaa Suomen sitoutumista Euroopan unioniin ja sen lakeihin myös valuutan vaihdon jälkeen. Suomen tulisi lisäksi hakea hyvissä ajoin konsultaatiota prosessin kaikissa vaiheissa erityisesti EKP:lta. Finanssi- ja rahapoliittisesti Suomen tulisi rakentaa uskottava sitoutuminen markan inflatoitumisen välttämiseen jotta haitallisia heikentymisodotuksia ei pääse muodostumaan markkinoilla tai työmarkkinajärjestöjen keskuudessa. Ruotsin onnistuneen oman valuutan toimintamallin korostaminen ohjenuorana myös Suomelle olisi helpoin tapa kommunikoida suunnitelma kansainvälisesti.

Voidaankin sanoa että markan käyttöönoton teknistä toteutusta suurempi kysymys onkin päätöksen ajoitus. Nykytiedon valossa Suomen taloudellinen tilanne on heikentymässä eurojärjestelmän vaatimien rakenteellisten muutosten pitkittyessä. Tämä pahentaa Suomen velkaantumista, kilpailukykyongelmia ja julkisia vajeita. Tässä valossa myös markan käyttöönoton riskit kasvavat mitä enemmän aikaa kuluu ja Suomi kehittyy heikoksi euromaaksi, jonka intresseissä on Euroalueen muuttuminen tulonsiirtoliittovaltioksi.

 

Lähteet:

Kirjoitus on hyötynyt suuresti mm. Tuomas Malisen, Peter Nybergin ja Vesa Kanniaisen kanssa käydyistä keskusteluista.

Leinonen, H. (2007): “Muovista biteiksi – maksutavat murroksessa”, Euro ja Talous 4: 27-35.

Nordvig, J. (2014): “The Fall of the Euro: Reinventing the Eurozone and the Future of Global Investing”, New York: McGraw-Hill.

Pomfret, R. (2002): “IMF and the ruble zone”, Comparative Economic Studies, 44(4): 37-47.

Kuvan lähde: Federal Reserve Bank of St. Louis. Ennen 1.1.1999 euron käyttöönottoa Suomen markan euroarvo on saatu jakamalla FIM-kiinnityssuhteella 5,94573

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

28Suosittele

28 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Suosittelin ensin, sitten luen tekstin. Saahan sen suosituksen pois tarpeen vaatiessa. :D

Osoitus vain siitä, että nyt on kova luotto itse tekstiinkin. ;) Hauskaa vappua!

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ei tarvinnut poistaa suositusta. Mutta onko Elina Lepomäen nimen kohdalla olevassa linkissä tarkistamisen varaa?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hups, pienessä vappusimassa tulee virheitä ;)

Nyt korjattu.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Jukka Ala-Peijari on myös #EuroThinkTank-ryhmässä. Tässä hänen blogauksensa "Suomen työ hinnoitellaan ulos markkinoilta" aiheeseen liittyen:

http://www.libera.fi/fi/blogi/suomen-tyo-hinnoitel...

Sopii vapputunnelmaankin!

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Minä muistan markka-ajan hyvin epätasaisena. Käytännössä se oli sarja devalvointeja ja niiden jälkeistä vakautusta, kunnes taas sorruttiin hintojen ja palkkojen hintaralliin. Markka-aika päättyi suureen romahdukseen 1990-luvun alussa, joka on valuuttakeinottelijoille oikeaa kulta-aikaa.

Euron käyttöönotossa oli suuria heikkouksia. Niistä suurin oli täysin valvomaton lainananto järjettömiin kohteisiin. Suurimpien lainoja takaajina olivat yleensä valtiot. Niinpä ne sittemmin ajautuivat kurjistumiskierteeseen. Kreikkaliset olivat olevinaan kaikkein ovelimpia. Niinpä he ja Kreikka valtiona velkaantui EU -maista eniten ja maksaa nyt kovaa hintaa vuosituhannen alun kulutusjuhlistaan.

En suosittele markkaan paluuta. Se ei ole minkään sortin tae järkevämmästä talouspolitiikasta. Sen sijaan kannatan Tiukempaa pankkivalvontaa sekä pankinjohtajien ja muiden päättäjien sitouttamista maksamaan henkilökohtaisella omaisuudellaan kelvottomista lainapäätöksistä. Mallia pitää hakea Brasilian pankkilainsäädännöstä. Siellä on käytössä johtajien henkilökohtainen vastuu ja se toimii.

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Brasilian malli toimisi mutta eurossa toimitaan tasan tosinpäin, EVM tapauksessa myönnetään etukäteen (jonka Suomen eduskunta siunasi 21.06.2012 perusteetta) täysi vastuuvapaus kaikkeen, ihan mihin vain eli vaikka henkilökohtaisiin miljardisiirtoihin ilman rikosoikeudellista vastuuta tai edes mahdollisuutta tutkia noita.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Viljo Heinonen on demari, joten...

Devalvaatiot olivat Mauno Koiviston järjestämiä. Ensimmäinen valtiovarainministeri Koiviston järjestämä oli syksyllä 1967.
http://jormajaakkola.fi/Koiviston%20CV

Presidenttinäkään Koivisto ei malttanut luopua Suomen Pankin pääjohtajan tehtävästä vaan nyppi Rolf Kullberg-nimistä sätkyukkoa naruista.

Koivisto järjesti 1990-luvun laman voidakseen EY-mukauttaa Suomen valtiosäännön (VJ 69 §:n rukkaus) ja karsia Suomen Pankilta Markan ulkoisen arvon päätösvallan (rahalain muutos laittomassa kellutuksessa syksyllä 1992).

Heinonen ei suosittele markkaan paluuta, koska laiton markasta luopuminen oli Mauno Koiviston tekemä valtiopetos.

Olen tekemässä selvitystä Suomen lähihistoriasta 2-3 tuhatta sivua pitää vielä kahlata Valtiopäivät-kirjoja.

http://jormajaakkola.fi/EMU-petos

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Kaikenlaisten "uskovaisten" on helppo elää, kun päämäärä aina häämöttää...

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Osattiin Suomessa devalvoida ennen Koiviston valtaan tuloakin. Se oli sen aikainen maan tapa.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #20

Viljo, kai sinä sen tiedät että kun valutta kelluu niin sitä ei ihan helposti yön yli devalvoida??

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #21

Koivisto sai tahtonsa läpi:

Suomessa käytössä olevaa valuuttaa ei enää devalvoitaisi.

Liian vahva "Suomen euro" vaan pitäisi devalvoida muutenkin kuin sisäisellä devalvoinnilla.

8.9.1992 aloitetulla laittomalla kellutuksella ja rahalailla siirrettiin markan ulkoisen arvon päätösvalta Suomen Pankilta Suomen hallitukselle, joka luovutti Suomessa käytössä olleen valuutan ulkoisen arvon päätösvallan edelleen EKP:lle.

Ilman tarkoituksella tehtyä lamaa ei tämä olisi onnistunut.
Sulo Aittoniemikin sanoi eduskunnassa rahalain keskustelun yhteydessä, että on aika ottaa päätösvalta pois Suomen Pankilta. Siellä on kymmeniä ekonomisteja, jotka hoitavat hommat päin mäntyä.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #21

Eipä tietenkään devalvoida, sehän devalvoituu koko ajan.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #20

Devalvoitiin, devalvoitiin.

Koivistoa ei demarinkaan kannata puolustaa.

Koiviston päästyä taloudellisen vallan kahvaan 27.5.1966 alkoi systemaattinen toiminta.

Tarkoitus oli syyllistää markka devalvointien aiheuttajaksi.

Löytyypä liian vahvasta markasta Koiviston omakin dokumentointi (muistio) keväältä 1966.
Mitä Rafael Paasio muisteleekaan valtiovarainministeri Koiviston vallankäytöstä...
Ks. http://jormajaakkola.fi/Koiviston%20CV

Marraskuussa 1991 tehtiin yhden yön minikellutus, koska rahalaki ei ollut vielä valmis. Minikellutus kuitenkin riitti signaaliksi määrävähemmistösäädösten purkamiseen ja pankkien pelastamisoperaatioihin.
Pankit oli pelastettava koska EY:n pankkien vakavaraisuusdirektiivi vaati Suomea (ja Itävaltaa) nostamaan vakavaraisuuden 8 %:n tasolle.

Syyskuun 8. päivä 1992 markka laitettiin laittomasti kellumaan, jolloin rahalaki voitiin ottaa 29.lokakuuta eduskunnan käsittelyyn.
Yksikään kansanedustajista ei tiennyt, mitä rahalaki tulisi merkitsemään.

Rahalaista löytyy Koiviston muistelmista mielenkiintoinen kohta. Koivisto ohjeisti asiasta oikeuskansleria.

Koivisto harjoitti tarkoitushakuista väärää talous- ja rahapolitiikkaa katastrofaalisin seurauksin.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Ymmärrät varmaan 90-luvun romahduksen johtuneen siitä, että ECU-putkesta pidettiin kiinni viimeiseen asti. Jos olisi luovutettu ajoissa, olisivat vauriot jääneet pienemmiksi. Sama päätös on edessä nytkin. Sami toteaa näin:
"Voidaankin sanoa että markan käyttöönoton teknistä toteutusta suurempi kysymys onkin päätöksen ajoitus. Nykytiedon valossa Suomen taloudellinen tilanne on heikentymässä eurojärjestelmän vaatimien rakenteellisten muutosten pitkittyessä."

Emme selvästikään pärjää Saksan valuutassa, joten tuskin olisi mikään virhe lähteä niin kauan kuin omin jaloin pääsemme.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Jotain kai kertoo eduskunnan mädänneisyydestä se että yksikään eduskuntapuolue ei aja eurosta eroa.

Totuus on nähty jo jonkin aikaa eduskunnan ulkopuolisissa puolueissa. Jokainen päivä minkä Suomi viettä euro maana on liian kallis suomalaisille.

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Kunhan nykyinen pääministeripuolue vapautuu virheellisistä dogmeistaan (saattaa vaan valitettavasti vaatia jopa kyseisen puolueen vaihtoa ao. pallilta) niin päästäisiin tuossakin asiassa eteenpäin ja Suomen kannalta optimaaliseen ratkaisuun. Nykyinen ei ole sitä, ei sinne päinkään.

Hyvää vappua!

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko
Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Luin blogin ja suosittelen muillekin. Valuutan vaihdos on yksinkertaisempaa kuin kuntaliitos.

Itse näkisin, että markan lisäksi on mahdollisuus valuuttaliittoon Ruotsin kanssa. Paras olisi splitattu malli. Suomessa näet on kaksi erilaista aluetta, kuten blogissani kirjoitan:

"Suomessa on havaittavissa kaksi valuutta-aluetta. Eteläinen ja itäinen Suomi ovat kytköksissä Baltiaan ja Venäjälle. Uudenmaan yritykset tekevät kaksi kolmasosaa Suomen tuonnista, mutta vain kolmasosan viennistä. Vahva euro on alueen tuontiyritysten intresseissä.

Länsi- ja Pohjois-Suomi muodostaisivat parhaan valuutta-alueen Ruotsin kanssa. Alueen yritykset tekevät suurimman osan Suomen viennistä. Tornio-Haaparannan kaksoiskaupungin menestys on kuin oppikirjasta alueiden yhteensopivuudesta."

Lisää voi lukea blogistani täältä:
http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1639...

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Mitenkäs on kun Deutche Bank on arvioinut euron +20% liian kalliiksi valuutaksi Suomelle???

Brasilian mallia olisi varmaankin hyvin vaikea toteuttaa euro alueella. JOo siellä jo kaikki huuttaa että jos EKPn mandaatti muutettaisiin mutta kun helvetti jäätyy ennen kuin se tapahtuu.

Paluu kansalliseen valuuttaan on ajan kysymys. Mitä nopeammin Suomi tekee sen ja harjoitaa kurinalaista ja joustavaa talouspolitiikkaa niin sen nopeammin talous ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointi rupeaa taas paranemaan. Näin se vain menee.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eikö olisi mielenkiintoista minkälaista osaa valtiolle/keskuspankille nämä ehdottavat,koska kuitenkin pääosin kannattavat EKP:n linjaa. Miettinen toki on ehdottanut poikkeusta. Kanniaiselta en ole kuullut moista,enkä todellakaan Lepomäen suunnalta..

Pointtini siis on,että voidaan toki palata markkaan,kannatan. Mutta mikäli sen valuutan liikkeellelaskumekanismit on yhtä surkeat kuin EKP:ssa,niin mitään iloa siitä ei ole..

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos Sami Miettinen!

Klikkasin suosittelun.

Hauskaa Vappua!

Terveisin

Jorma Jaakkola
http://jormajaakkola.fi/

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mielenkiintoista..Libera joka pääperiaate on yksilönvapaus on kertomassa muiden tulevaisuuden vaihtoehdot. Ei täsmää..

Montako pankissa työskentelevää mahtaa löytyä tuon 12 joukosta ja he ovat kertomassa mikä on Suomen vaihtoehdot. Ei luonaa..

Mutta tämä on vissiin sitten parasta mitä on tarjolla,mutta nyt varmaan pitäisi muistaa,että kyseessähän on vain rahapiirien edustajat ja heidän näkemänsä vaihtoehdot.

Onnitteluni kuitenkin,että olis päässyt mukaan. Varmasti mielenkiintoista puuhaa.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Markan toinen tuleminen on mahdollinen vain silloin kun Suomen Pankki toimii valuutan liikkeelle laskijana. Tyyliin BoJ.

Ei mikään EKP eikä mikään ylikansallinen liittovaltio instrumentti.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Kiitokset Samille asiallisesta blogista.

Jos arviot markan ulkoisesta arvosta euroon nähden pitävät paikkansa, ei paluu yksinään pyhitä vielä paljoakaan. Meillähän on säilytetty rakenteet, joiden kanssa inflaatio on tupannut lähtemään käsistä. Kelluva markka tosin korjaa asiaa jonnii verran, kuten naapurin kruunu on lähikuukausina osoittanut.

Pari vappuhenkistä kysymystä jää silti kaikertamaan, eli

1. Oletteko miettineet, miten toimisi markka rinnakkaisvaluuttana euron kanssa?

2. Alemman tuottavuuden aloille ei ole ollut mitään terveitä rahoitusratkaisuja tarjolla. Nähdäkseni ehdotuksessanne ei ole pohdittu asiaa tuolta kantilta, mutta osa aloista on elintärkeitä pidemmällä tähtäimellä, eikä niitä voida ajaa markkinaehtoisesti alas.

Oikein hyvää Vappua!

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos. Pitänee tulla 7.5. Helsinkiin! :D

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola

Hmm. Pitäisiköhän harkita/yrittää järjestää jonkinlaisia puheenvuorolaisten kokoontumisajoja tuohon samaan yhteyteen?

Nimimerkillä Itse Helsingissä asuva

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tuossa olisi ideaa. Ipun kiertue on Vantaalla silloin ja ainakin joku meistä osallistuu tuohon tilaisuuteen.

Helsingin viime viikon miekkarista löytyi spontaanisti 10 hengen Usari-bloggaajien ryhmä ja käytiin porukalla syömässä/rupattelemassa tapahtuman jälkeen. Oli oikein mukava tapaaminen!

Voisitko laatia kutsublogin, kun omaat paikallistuntemusta?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #27

Hei,

Tulkaa ihmeessä, mutta käsittääkseni pääsali on täyttynyt tai täyttymässä, ja lisäsalia täytetään parhaillaan. Ilmoittautuminen siis tarvitaan täällä!

http://www.libera.fi/tapahtumat/

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola Vastaus kommenttiin #27

Ihan ensiksi nöyrimmät pahoittelut vastauksen viipymisestä, jäänyt Puheenvuoron seuraaminen hyvin vähille viime päivinä :(. Kyllä, tiedän, että olisi pitänyt vastata edes lyhyesti, mutta kun tässä on oikeasti ollut sekä melko paljon kaikkea muuta että ensi viikon aikataulut poikkeuksellisen pahasti vaiheessa/levällään/paikkaansa hakemassa.

(Kaksien opintojen hoitaminen ja palkkatöiden teko vaatii välillä hieman taiteilua + pari päivää päälle painavan flunssan kourissa tuottaa omat lisähaasteensa, kun ne kipeänä ollessa tekemättä jääneet hommat pitää johonkin väliin sovitella. Plus ensi viikko on itsellä tavallistakin vilkkaampi/ohjelmantäyteisempi => eri hommien ja niihin liittyvien aikataulujen yhteensovittelu on ollut melkoista palapelin kokoamista ja jatkuvasti muuttuvia suunnitelmia.)

Ja sitten itse asiaan: olen siis tulossa tuonne Liberan tilaisuuteen (kyllä, olen ilmoittautunut :) ). Ainakin näillä näkymin voisin tulla esim. lounaalle jonnekin ennen tilaisuuden alkua (esim. klo 13 tai 14) ja mahdollisesti myös jonnekin istumaan tilaisuuden jälkeen (kahville/lasilliselle/syömään jos lounaalla ei tule käytyä tmv.).

Ei-puheenvuorolainen kaverini muualta päin Suomea on tulossa luokseni käymään tiistai-keskiviikoksi (6.-7.5.), tulee mukaan tuonne Liberan tilaisuuteen (juu, hänkin on ilmoittautunut); oletan, että hän voi liittyä seuraan, mikäli päätämme jonnekin syömään/lasilliselle/tmv. mennä :).

Jouni Peltoniemi

"Murroskohtaa edeltävä aikataulu on valuutan vaihdoksissa yleensä pulmallinen. Suomen kohdallakin tulisi välttää ennakkoilmoitusta uuden rahayksikön käyttöönotosta, vaikka rinnakkaisvaluutan, markan, ulkoinen arvo ei todennäköisesti juuri poikkea eurosta (spekulatiivinen paine on sitä suurempi mitä enemmän kansallisella valuutalla on devalvoitumis- tai revalvoitumispainetta). Kaikki tärkeät päätökset oman valuutan käyttöönottoperiaatteiden valinnasta eduskunnan hyväksyntään olisi hyvä tehdä yhden viikonlopun aikana. Eduskunnan tulisi antaa mahdollisimman laaja valtuutus hallitukselle (erityisesti pääministeri ja valtionvarainministeri) toteuttamaan valuuttauudistus."

**
Kiireesti ja salaa lienee yksi varmimmista resepteistä huonoihin päätöksiin.

Miksei näitä lakeja ja päätöksiä voisi yhtä hyvin valmistella avoimesti ja hyvin harkiten? Jättää vain voimaanastumispäivän auki. Ja jos ei lakeja loppuun vietäisikään, niin toimii jo sellaisenaan viestinä muille €-maille millaisen rahan ja rahapolitiikan Suomi haluaa, ja sitten muut voivat tuumata, haluavatko antaa Suomen mennä, itsekin samalla kaavalla erota, korjata euroa tai tehdä Suomen kanssa ihan uuden rahakimpan paremmilla ehdoilla.

Siihen nähden, miten poikkeavia kantoja näillä markkalaisilla on, en kyllä mihinkään säkkimarkkaan valtuutustani antaisi. Huono euro on silti parempi kuin vielä huonompi markka.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

"...Valtiot eriyttävät euronsa vaikka "leimaamalla" setelit ennen omaan valuuttaan siirtymistä. Poikkeuslaeilla rajoitetaan pääomien siirtoa ja kontrolloidaan palkka ja hintakehitystä väliaikaisesti ym... Lopulta itsenäisien alueiden valuuttojen arvot vaihtelisivat niin että vaihtotaseet tasapainottuisivat jatkuvasti. Teknisesti kansallisiin valuuttoihin siirtyminen ei olisi suurikaan ongelma, mutta Eurooppalainen politiikka joutuisi sekasortoon tässä tilanteessa. Poliittinen eliitti on sitoutunut jo 90- luvulla, ja aiemminkin, Euroopan yhdentymiseen. Lähes kaikkien maiden pääpuolueet johtajineen ovat sitoneet itsensä kaatuvaan projektiin ja menettäisivät nyt kasvonsa. Uuden eurooppalaisen yhteistyön rakentaminen "uusien ryvettymättömien kasvojen", "takinkääntäjien" ja "vanhanliiton miehien" kesken voisi osoittautua vaikeaksi..."

http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1075...

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Helppoa tuntuu olevan, mutta miksi vaihdos suhteessa 1:1 - eihän siitä ole mitään hyötyä?

Ja kuviteltu pitemmän ajan hyöty suhteessa euroon olisi varmaankin jokseenkin sama, kuin nyt Ruotsin kruunulla: hyvin pientä heilahtelua pitkäaikaisen keskiarvon kummallakin puolella.

No, OK: kruunu on ollut yhden (1) kerran niin alhaalla, että siitä on ollut hyötyä vientikaupassa, mutta kruunu on myös ollut yhden (1) kerran niin korkealla että siitä on ollut haittaa vientikaupassa. Plus/miinus nolla siis.

Kruunu kelluu, niin kelluu eurokin - ja samaa esitetään markallekin.

Toimituksen poiminnat