samimiettinen Menestymme kun saamme mitä haluamme, mutta onnellisia olemme vasta kun haluamme mitä saamme

Veroaste laski, kokonaisverokertymä tulonsiirtoihin nousi vuonna 2018

  • Lafferin käyrän lakipiste on ehkä siirtynyt vasemmalle Euro-aikana
    Lafferin käyrän lakipiste on ehkä siirtynyt vasemmalle Euro-aikana
  • Verokertymä per capita reaalisena ja kokonaisveroaste 1975-2018
    Verokertymä per capita reaalisena ja kokonaisveroaste 1975-2018
  • Veronmaksajien Teemu riemuitsi tänään
    Veronmaksajien Teemu riemuitsi tänään

Vuonna 2018 saavutettiin kokonaisverojen keräämisessä Suomen tasavallan historian ennätys - 99,1 miljardia euroa. Monelle varmaankin yllättäen, tämä noin 2 miljardin euron voudin juhla saavutettiin kokonaisveroasteen laskiessa noin prosentin, kansainvälisesti yhä korkealle 42,4%-tasolle. Veronmaksajien Teemu Lehtonen riemuitsi ns. win-win tilanteesta. Itsekin hymyilin.

Laffer - puolesta ja vastaan

Näinhän ns. Lafferin käyrän sanotaan käyttäytyvän ylikorkeilla veroasteilla - veron maltillistaminen voi jopa parantaa kokonaiseurokertymää. Onko tällä sitten jotain todistusvoimaa jatkosta, se onkin vaikeampi sanoa. Vähintäänkin se todistaa aiemman väitteeni, että todellinen vasemmiston tavoite "lisää veroeuroja tulonsiirtoihin" on ainakin yhtenä vuotena toteutettu edellistä pienemmällä kokonaisveroasteella.

Kävin Eriarvoisuusvaraston Facebook-sivustolla pitkähkön väittelyn siitä onko korrelaatio kausaatiota ja kovasti moni oli sitä mieltä että sattumaa tuo vain oli. Lisäksi minua valistettiin, että Suomesta löytyy tutkijoita, joiden mielestä esimerkiksi ansiotulon veroasteen noston ja verokertymän välillä on positiivinen vahva korrelaatio koska ns. jousto-olettama on esimerkiksi 0,2. Kun käytetään näin matalia joustoja, voidaan jopa nykyistä veroastetta väitetysti nostaa ja verokertymä nousee, mitä nyt jokunen äänestää jaloillaan tai leppoistaa elämäänsä tilastovirheenä. Vastakkaista kulmaa edusti Valtiovarainministeriö vuonna 2010 arvoidessaan että parempi olisi olettaa nämä joustot selvästi korkeammalle tasolle ja kohtuullisella 0,33 joustolla (ja korkeammilla) Suomen veroasteet olisivat jopa liialliset. Itse varsinkin vuoden 2018 "veroyllätyksen" jälkeen olen taipuvainen arvioimaan että Suomen kokonaisveroaste (42%) on maailman 5. suurimpana ehkäpä karannut liikaa OECD:n keskimääräisen veroasteen (34%) yläpuolelle, puhumattakaan USA:sta jossa on karmaisevan matala veroaste (27%).

Ruotsin demarivetoinen hallitus muuten kokeilee Lafferin käyrää pudottamalla paikallisen solidaarisuusveron pois, joka ajaa heidät taas Suomen kokonaisveroasteen alle. Näin maailman mitalisijat ovat tarjottimella perinteiselle "lisää veroja" hallitukselle. Onko tämä kuitenkin väärä tavoite?

Onko kohtuullinen kokonaisveroaste tulonsiirtojen onnela?

Tästä voinee oppia, että katogorinen väittämä "veroasteen nosto tuottaa lisää veroja ja veroasteen lasku vähentää jakovaraa" ei ole absoluuttisen totta. Monihan täydentää tätä väitettä lisäyksellä "tulonsiirtoihin tarvitaan lisää rahaa, joten veroastetta on *pakko* nostaa". Nyt kun 2018 jakovaraa tuli lisää ja veroastekin helpotti, puhdasoppinen argumentointi lisäveroruuvin jakovarasta ei pelitä sukkana jatkossa.

Heikki Turunen, loistava Turhia Käppyröitä, ystävällisesti suoritti minulle tilastoajon kokonaisveroasteesta ja verokertymästä 1975-2018. Muutin tämän vertailukelpoisemmaksi käyttämällä Tilastokeskuksen Väestömääriä ja Rahanarvokerrointa

Tuloksena on Lafferin käyrä kokonaisveroasteella ja per capita 2018 rahana tuhansissa euroissa. Havaitaan, että markka-aikana oltiin melko kiistattomasti Lafferin käyrän ns. vasemmalla puolella eli kokonaisveroasteen nosto myöskin lisäsi kokonaisveroeurokertymää reaalisesti, kun kokonaisveroaste oli 35%+ -jotain.

Euro-aikana on vaikeaa

Euro-aikana tämä linkki on rikki, voisi jopa väittää että käyrä kääntyi Lafferin "huipusta oikeaan" käyttäytymiseksi eli että kokonaisveroasteen lasku voisi joko parantaa reaalieurokertymää tai olla kokolailla neutraali sen suhteen. Hyvää kehitystä on kuitenkin mielestäni saavutettu vuodesta 2012, jolloin väitin Suomen olevan parantumaton "Indeksitalous", jossa talouden vaikutusmekanismeja eurossa ei halutakaan ymmärtää.

Niin tai näin, vaikuttaisi että kipuraja on saavutetu kokonaisveroasteessa kun liikutaan yli 40%-veroissa ja ollaan eurossa. Jos näin on, kannattaako kansaa rääkätä veroasteen nostolla, jos siitä ei edes vasemmistolaisesti ajatellen hyödytä lisääntyvinä euromääräisinä tulonsiirtoina? Vaikka 2018 liike 1% veroasteen laskua / €2 miljardia lisää julkista jakovaraa ei toimisikaan, niin jotain hyvää voisi silti seurata, vähintäänkin kohonnutta talouskasvua.

Voisiko jopa olla, että vuoden 2018 verojen kohtuullistamiskokeilua (joka tuli pitkälti kiky-neuvottelujen kautta) kannattaisi kokeilla uudestaan ja tiputtaa kokonaisveroasteesta prosentti tai pari tai jopa siirtyä OECD-maiseen 3:lla alkavaan kokonaisveroasteeseen? Verotulothan ja siten tulonsiirrot voivat siis jopa kasvaa tällöinkin absoluuttisesti. 

Korrelaatio ei ole kausaatiota vaikka joku verodenialisti niin väittäisikin.

Lisäkurssi: Vasemmisto-oikeiston tavoitteet julkishyödykkeissä ja tulonsiirroissa 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

nin sami " että todellinen vasemmiston tavoite "lisää veroeuroja tulonsiirtoihin" on ainakin yhtenä vuotena toteutettu edellistä pienemmällä kokonaisveroasteella."
- minä sain vaalikoneessa 4 kärjen skp:tä enkä tavoittele tulonsiirtojen maksimia. jos markkinatalous toimisi kuten adam smith oletti
1. voittoa ei muodostu koska kilpailu
2. kaikilla sama palkka noin suunnilleen (palkanhan ei pidä jakautua gaussin käyrällä. vaikka joku onkin vähemmän fiksu, se voi olla vahva, ahkera tai tarkka. eli meitä joille markkinoilla kuuluisi pienet tulot on paljon vähemmän kun gaussin käyrä ennakoi. täytyy saada täyspotti. tyhmä, laiska, tohelo ja voimaton)
- veroja tarvittaisiin aika vähän. uskoisin että 30% riittäisi. en ole laskenut
- nythän, kuten tiedät jos olet lukenut veroblokini, tiedät että palkansaajan veroaste vaihtelee. matalin 52%, 2400e kk, 62% / 20 000 e kk.
- luulisi että jokainen 20 000 tienaava alentaa tulojaan päästäkseen matalaan verotukseen. tästä ei ole näyttöjä. ei myöskään siitä että 100% / 1000 e tienaavat siirtyisivivät joukolla matalamman verotuksen piiriin. ainakin meillä on reilu mijoona noita maksimiveron maksajia

http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26849...

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kiitoksia kommentista, mehän olemme varsinkin Facebookissa monta kertaa pohtineet erilaisia veroasteita.

Tykkään kriitikistäsi arvonlisäveroa kohtaan, se on juurikin tasaverona nimenomaan vähätuloisten vihollinen. Itse tosin sympatiseeraan sitä osittain siksi, että se kohdistuu myös tuontiin, ollen heikolta osin sisäisen devalvaation ase.

Eurossa ollessa sisäisen devalvaation aseet ovat Suomen korporatistiseen palkanmuodostukseen huonosti sopivia, lähinnä toivottaisiin palkkamalttia nousukaudella ja laskukaudella yrityskohtaisia joustoja. Molemmat ovat kovin kovin hankalia. Onneksi EK lopetti työmarkkinatoiminnan, niin ainakin liittokohtaista neuvottelua on pakko harjoittaa. Siinä on kuitenkin selvästi opettelemista.

Korkeimpien veroasteiden käyttäytyminen on hankalaa todeta. Linkkaamissani "joustomalleissa" heidän käyttäytymisensä tiivistetään aggregaattitason joustolukuun. Riippuu ilmeisesti hieman ideologiasta käytetäänkö pohjalukuna 0,2 joustoa (ei juuri mitään väliä miten sinua verotetaaan 50% veroasteiden yläpuolella) tai vaikkapa 0,33 (nykyveroasteet jo luovat merkittäviä käyttäytymisvaikutuksia). Lisäksi näitä yli 50% marginaaliveroasteen maita on maailmassa vain kourallinen, jotain USA:n dataa ei tietysti voi käyttää kun tällaiset veroluvut eivät siellä näy datassa, kun kokonaisveroaste on vain 27%.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tämä kahden muuttujan suora yhteys ja kuvaajien tarkoitushakuisuus saa jo kritiikkiä talouslehtiä myöten. Taloussanomat kertoo:

"Syynä on Lehtisen käyttämä kuvaaja, joka alkaa 95 miljoonasta eurosta. Näin verokertymän kasvu näyttää dramaattiselta, eli jopa kaksinkertaiselta."

"Lisäksi hämää syy-seuraussuhde. Veroasteen lasku ja verokertymän nousu toki tapahtuivat samaan aikaan, mutta johtuiko jälkimmäinen ensimmäisestä?"

"Vai johtuikohan verokertymä kuitenkin myös tai pääosin bkt:n kasvusta? Luvut perustuvat Tilastokeskuksen ennakkotietoihin bkt:sta, joka siis kasvoi kolmatta peräkkäistä vuotta."

"– Jos verotulot kasvavat samaan aikaan, kun verotus alenee, siitä ei voida päätellä, että veronalennus on verotulojen kasvun syy, sanoo Jukka Pirttilä, julkistalouden professori Helsingin yliopistossa ja Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa."

"– Parhaiden tutkimustulosten mukaan veroasteen alentaminen jopa Suomen korkeilla tasoilla alentaa verotuloja. Se voi hieman nostaa taloudellista aktiivisuutta, mutta ei niin paljon, että se peittoaisi alennuksen vaikutuksen."

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006038127....

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kiitoksia kommentista, hyvää kritiitiikkiä. Vastakritiikkinä kuten olen itsekin blogiteksissä sanonut, nuo "parhaat tutkimustulokset" perustuvat simuloidulle käyttäytymiselle hyvin pienen populaation suhteen (suurituloiset), joissa Jukka Pirttilän mieleen olevat tutkijat olettavat esim. 0,2 jouston verokäyttäytymiselle. Tämä on vain oletus.

Tosimaailma ei toimi simulaatiolla. On totta että ihmiset reagoivat kannustimiin hyvinkin eri tavalla. Itselleni tuntuu kovin käsittämättömältä etten reagoisi kannustimiin, mutta voi hyvinkin olla että populaatiotasolla ihmiset ovat joustamattomia ja tekevät vain mitä ympäristö heille heittää, mukaan lukien voudin ennakonpidätykset ja muut interventiot.

Lueskelen juuri noblistimme Bengt Holmströmin upeaa tutkimusta kannustimista ja niiden vaikutuksista. Hienoa tekstiä!

Tämä lause näyttäisi olevan nostossasi faktuaalisesti väärin:
"– Parhaiden tutkimustulosten mukaan veroasteen alentaminen jopa Suomen korkeilla tasoilla alentaa verotuloja. Se voi hieman nostaa taloudellista aktiivisuutta, mutta ei niin paljon, että se peittoaisi alennuksen vaikutuksen."

Verotulot juuri nousivat €2 miljardia euroa vuonna 2018 vaikka veroaste laski yli 1%.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat: "Tämä lause näyttäisi olevan faktuaalisesti väärin:
"– Parhaiden tutkimustulosten mukaan veroasteen alentaminen jopa Suomen korkeilla tasoilla alentaa verotuloja. Se voi hieman nostaa taloudellista aktiivisuutta, mutta ei niin paljon, että se peittoaisi alennuksen vaikutuksen."
"Verotulot juuri nousivat €2 miljardia euroa vuonna 2018 vaikka veroaste laski yli 1%."

Eiköhän tutkija viittaa suoraksi vaikutukseksi katsottavaan osuuteen. Otetaan esimerkiksi vaikkapa viennin kasvu sellun menekin ja hyvän markkinahinnan vuoksi, niin ei voida osoittaa kokonaisveroasteella olevan tähän juurikaan merkitystä. Tästä tulee lisää bkt:ta ja verotuloja, mutta ei nyt voida sanoa kokonaisveroasteen prsoentin laskunn olevan merkittävä tekijä siihen.

Olisi hienoa mikäli voitaisiin tehokkaasti "umpioida" joku osa taloudesta ja tarkastella vain sen vaikutusta, mutta taitaa olla toistaiseksi mahdotonta.

Nämä erilaiset joustot ja kertoimet ovat kyllä oma maailmansa, jossa minun päälläni alkaa välillä lyödä tyhjää. Ei riitä kapasiteetti eikä aika tutkia kuinka ne välillä toimivat.

Muutama kuukausi sitten ihmettelin laskelmia, joilla saadaan jollain kertoimella hallitusten toimien työllisyysvaikutus esille. Selvisi että aiemmin käytetyssä kaavassa on mm VATT:in ja muiden osalta vakiintuneesti käytetty joustokerrointa 0,1. Sitten kaksi tutkijaa päätti tutkimuksissaan käyttääkin 0,25-joustokerrointa. Seuraavaksi se olikin sitten virallisessa hallituksen selvityksessä virallinen luku ja nyt se onkin jo normaali käytetty luku mm eduskunnan tietopalvelun simulaatioissa.

Meinasin koittaa analysoida asiaa tänne blogin muodossa, mutta olisi ollut liian hapokasta - myös itselle. :-) Ko kertoimella on suuri merkitys tuloksille, mutta kuinka moni sisäistää sen merkityksen.

Sinälläänhän kuitenkin kokonaisveroasteen lasku sekä bkt:n sekä sitä kautta verokertymän nousu on hienoa asia. Ei minullakaan ole mitään hinkua verottaa mahdollisimman paljon ja korkealla prosentilla.

En myöskään kiistä etteikö ns dynaamisia vaikutuksia ole olemassa, mutta vähän liikaa niihin luotetaan nykyään ja siitä on tullut automaattinen mantra kuten digitalisaatiosta.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #5

Niin, joudumme armeliaasti ehkä spekuloimaan että Jukka Pirttilä ei tietoisesti halunnut harhaanjohtaa esimerkiksi poliittisista syistä vaan hän puhui jostakin osaveroasteen teoriasta.

Vissiin Pirttiläkin on auliisti valmis myöntämään että kokonaisveroasteen ja absoluuttisten verotulojen välillä vuonna 2018 saavutettiin kiistaton negatiivinen korrelaatiopiste, ihan tosielämän datalla.

Simuloidut joustot ovat pitkälti voodoo-taloustiedettä, ikävä kyllä. Jos joku käyttää 0,1 joustoa jonkun faktorin suhteen, hän käytännössä sanoo, että sillä faktorilla ei ole mitään käyttäytymisvaikutusta, antaa mennä ihan miten poliittisesti huvittaa.

Jos joku käyttäisi ääriesimerkkinä joustoa 1, hän sanoisi että tuohon miinaan ei parane koskea, koska vasta-vaikutus on välitön ja totaalinen.

0,25 on sitten sellainen lievän käyttäytymisvaikutuksen alue, toki riippuu muusta teoreettisen funktion rakenteesta. Jos luet linkkaamani Kaisa Kotakorven ja Tuomas Matikan joustoteorian, siinä tuodaan verokertymän käyttäytymisfunktio-oletukseen myös kuulun ranskalaisfilosofitaloututkijan Thomas Pikettyn kaavoja ja ns. Parato-muuttuja. Näillä voidaan pelata lisää funktioon oletuksia, joista ainakin osa tunnustelee kovin pimeässä olevaa möhkälettä "yli 50% marginaaliverojen noston käyttäytymisvaikutusta".

Tuolla Eriarvoisuusvarastossa oli hyvä meininki tästä. Minut pistettiin erittäin koville kun halusin keskustella jousto-oletuksista. Moni pitää suosikki-oletuksiaan faktoina. Mikäs siinä, mutta projisointi yleiseksi reaalimaailman ominaisuudeksi on eri asia.

En oikein tykkää termistä "dynaaminen vaikutus". Se antaa väärän kuvan. Veronkorotusten ja aina kasvavan kokonaisverokertymän absoluuttisen linkin kannattajat ovat minusta verodenialisteja ja käyttävät tuota termiä identiteettipoliittisena leimana. :)

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Äkkiseltään katsottuna tuntuu aika vaikealta erottaa toisistaan parantuneen maailmantalouden vatoavun ja toteutetun fiskaalielvytyksen vaikutuksia. Tämä myös verokertymän osalta. Veroasteen laskuhan on ihan perinteistä fiskaalielvytystä.

Mutta takerrun blogista enemmän tuohon euroasiaan. Mikäli todella haluaisimme talouteemme kultakannan, anteeksisiiseuron, vaatimaa joustavuutta, niin todella paljon on vielä tekemättä. Kustannusrakenne ei vaadittavalla tavalla jousta alaspäin. Koskee sekä palkkoja että vuokria ja vastaavia pitkäaikaisilla sopimuksilla määriteltyjä kustannuksia.

Epäilen, että tarvittavat joustot tuottavat paljon kipuilua myös muille kuin palkansaajille. Mikäli systeemi toimisi kunnolla, niin myös vuokrat ja vastaavat joustaisivat alaspäin. Palkkojahan saatiin hieman joustamaan alaspäin, mutta muiden hintojen osalta tie näyttää pitkältä ja todella tuskaisalta.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Erinomainen pointti. Minusta suomalaisten taloustutkijoiden pimeä kulma on euron vaikutusten erottaminen talouden muista dynamiikoista.

Käyttämäsi termi "kultakanta" on myös täysin validi vertaus - ulkopuolinen jäykistäjä, jonka luoman keinotekoisen vaihtosuhteen vuoksi talous joutuu tekemään tarpeetonta sopeutumistyötä.

Erityisesti minua harmittaa tässä jäykkyydessä se että systeemi myös vuotaa ulospäin: markka-aikana näen oransseissa pisteissä mielestäni veroasteen ja reaalisten verotulojen lähes lineaarisen ja "kauniin" nousun.

Euron jälkeen kaikki on sekaisin. Pitäisi pystyä ajamaan eurosysteemiä suunnitelmataloudellisin keinoin, jotka ovat poliittisesti hyvin hyvin hankalia hyväksyä tai edes toteuttaa.

Osaratkaisu olisi että kaikki tekisivät kuten minä tässä: erottavat markka-aikasarjat euro-aikasarjoista eri värillä ja huomioilla. Sama kannattaisi tehdä vertaillessa EU:n sisällä kelluvia valuuttoja käyttäviä Ruotsia, Puolaa ja Unkaria euromaihin. Voisi paljastua hyödyllisiä lainalaisuuksia.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Euron vaatiman joustavuuden tarve on tosiaan ilmeinen. Aivan yhtä ilmeinen on myös tuon joustavuuden poliittinen vaikeus. Se on vaikea sekä oikeistolle että vasemmistolle.

Masentavaa tässä kuviossa on minusta juurikin tuon ylimääräisen sopeutumistyön jättäminen huomiotta. Sopeutuminen euron tuomaan jäykkyyteen edellyttäisi periaatteessa miljoonien (okei, ehkä pientä liioittelua, mutta vain pientä) sopimusten uudelleenneuvottelua tilanteen sitä vaatiessa. Mutta koska kyseisillä sopimuksilla määritellyt hinnat eivät tuppaa joustamaan alaspäin, niin jouston toteutuminen tapahtuu juurikin niillä suunitelmatalouden keinoilla tai sitten konkurssien ja työttömyyden kautta.

Poliittisista syistä valittu linja vaikuttaisi olevan konkurssit ja työttömyys. Voi tietenkin ajatella, että kyse ei ole valinnasta vaan sähläyksen tuloksena tapahtuneesta ajautumisesta.

Suomi ei kylläkään ole tässä kurimuksessa yksin. Vaikuttaa siltä, että Saksaa lukuunottamatta koko euroalue on siirtynyt pysyvästi tilanteeseen, jossa euron tuoma jäykkyys rokottaa kasvua ja työllisyyttä tuntuvasti.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #9

Juurikin näin. Pitäisi perustaa eurotaloustieteen tutkimusohjelma, jossa euron eriskummallisuus olisi pääfokuksena, eikä mikään "neutraali raha"-oletus.

Päädyit muuten lähes samaan sanamuotoon kuin minä vuonna 2014 Euron tulevaisuus - Suomen vaihtoehdot kirjan jälkeisessä keskustelussani Suomen Pankin erään entisen johtajan kanssa. Kirjoitin sen pohjalta tämän:

"Kun on miljoonittain sopimuksia, ja kaikista tulee epärealistisen kalliita koska sopimusyksikkö, euro, vahvistuu ja talous taantuu, mitä pitäisi tehdä?

1) Muuttaa kaikki miljoonat sopimukset yksitellen neuvottelemalla realistisemmalle tasolle (=sisäinen devalvaatio) vai

2) Antaa sopimusyksikön arvon automaattisesti muuttua niin että kaikki sopimukset kohtuullistuvat (=kelluva valuutta)?

Kakkosvaihtoehdossa eli markkinaperusteisissa kelluvissa valuutoissa on melko yksinkertainen hyöty verrattuna hallinnollisiin kursseihin kuten ERM-markkaan tai nykyeuroon (ykkösvaihtoehto): ne joustavat vastasyklisesti. Huonoina aikoina sopimukset kohtuullistuvat automaattisesti reaaliarvoltaan, ilman miljoonia monimutkaisia monen osapuolen neuvotteluja. Tämä nostaa kansantaloutta taantumasta tehokkaasti, koska irtisanomiset ja konkurssit vähenevät. Kun huonot ajat ovat ohi, sopimukset palautuvat automaattisesti korkeampaan arvoonsa, hilliten talouden ylikuumenemista. Juuri näin on tapahtunut Ruotsissa sen jälkeen kun se siirtyi vuonna 1993 kakkosvaihtoehtoon, eli kelluvaan kruunuun.

Onkin kummallista, mutta suunnitelmatalouden sisäisen logiikan mukaista, toivoa vaihtoehtoa 1). Neuvotteluasiantuntijana näen miljoonien sopimusten uudelleenneuvottelusta tulevan suuria kustannuksia, paljon suurempia kuin esim. Kimmo Sasin paneelikeskustelussa nostamat valuutanvaihtokustannukset. Sopimuksia ei myöskään välttämättä neuvotella uudelleen, vaan ne irtisanotaan esim. yt-menettelyllä tai lopettamalla euroalueen teollisuustuotantoa. Molemmat trendit ovat nähtävissä euromaiden työttömyydessä ja teollisuustuotannon romahtamisessa."

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1684...

Tähän liittyen, Lex Monetae ei ole enää yhtä mutkaton tie kuin se oli vuonna 2014. Sen jälkeen euromaiden valtioiden joukkolainojen juridiset ehdot on muutettu ns. Collective Action Clauseja-sisältäviksi, jotka käytännössä tekevät varsin hankalaksi kuvaamani redenominaation pelkällä Lex Monetaella, koska pitää äänestää joukkolainakohtaisesti muutoksista.

Käyttäjän JuhaKuusama kuva
Juha Kuusama

"Tykkään kriitikistäsi arvonlisäveroa kohtaan, se on juurikin tasaverona nimenomaan vähätuloisten vihollinen."
Toisaalta: Yhteiskunta voi mielestäni tukea vähätuloisia perustarpeissa. Kohtuuhintainen asuminen on ihan toinen ongelmakenttä, mutta mitä arvonlisäveroon tulee, ruuan ja lääkkeiden ALV 0% kovin pitkälle hoitaa tämän tarpeen. Muuta kulutusta voi mielestäni aika surutta verottaa: sitten on itse kunkin oma valina, mihin käytetyt rahat parhaiten omaa elämänlaatua parantaa. Veikkaan, että ruuan ALV 0% lisäisi monen vähätuloisen käytettävissä olevaa rahaa pakollisten menojen (johon ruoka kuuluu) jälkeen.

Mitä tasaveroon tulee, tuloveron tasaprosentti on ainoa oikeudenmukainen. Silloin kaikki antavat saman verran työaikaansa yhteiseen hyvään.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Vaikka sympatiseeraankin älyllistä rohkeuttasi, Viron tyyppinen tasavero-ajattelu on kovin kovin kaukana Konsensus-Suomen (TM) valtavirrasta.

Viron äskeiset vaalit käytiin about viisi kilometriä liberalismin suuntaan Suomeen verrattuna. :D

https://en.wikipedia.org/wiki/2019_Estonian_parlia...

Toimituksen poiminnat